Voiko rikas olla köyhän kaveri??
Tutustuin erääseen naiseen lapseni harrastuskerhossa. Olemme tavanneet muutaman kerran harrastuksen yhteydessä ja jutelleet. Lapset halusivat toistensa kylään, ja kysyin toisen lapsen äidiltä, jos hänen poika voisi tulla meille kylään leikkimään. -Ilman muuta lapsi voi tulla, voisin itsekin tulla teille kahville rentoutumaan. Minä olin että, joo...kyllä voisit tulla.
Tämä äiti ja lapsi tuli meille. Meidän koti on todella hieno moderni kivitalo, sekä sisältä päin että ulkoapäin. Talo suorastaan huokuu "meillä on rahaa". Vieraat aina haukkvat henkeä kun tulevat meille. Tällä kertaa tämän lapsen äiti oli, että onpa teillä hienot isot ikkunat.
Juttelimme kahvin äärellä. Sitten nainen sanoi, ettei voi kutsua minua eikä lastani heille kylään, koska heidän koti on ahdas ja ruokapöytä pieni. Tiesin sinä hetkenä, että meidän ystävyys ei tule jatkumaan, koska elintasomme on liian erilainen. Tai siis, tämä nainen ei itse halua kutsua vastavuoroisesti meitä hänelle kylään.
Olen pettynyt, sillä en olisi uskonut, että hieno kotimme olisi ollut esteenä ystävyyden syntymiselle. Mietin myös, että voiko varakas ja "köyhä" olla koskaan hyviä kavereita, kun vertailussa huomaa toiselle menevän paljon paremmin ja elää paljon leveämmin. Vertailu varmaan tuottaa tuskaa toiselle osapuolelle.
Haluaisin kuulla teidän muiden mielipiteitä, kannattaako jatkossa enää kutsua ketään puolituttavaa kotiin? Minä olen kutsunut kaksi muutakin ystäväperhettä kotiimme. Molemmat perheet myös haukkoivat henkeä, että hieno koti. Sen jälkeen emme ole koskaan saaneet kutsua heidän kotiin. Mistä tämmöinen vetäytyminen johtuu? Uskaltaako enää kutsua ketään kaveria kotiin? Meillä verhotkin melkein aina kiinni.
Pohtija
Kommentit (52)
Ei voi olla. Voitin lotossa paljon ja jätin kaikki köyhäilijä kaverit omaan arvoonsa.
Ja sitten heräsit vuokrayksiöstäsi.
Voi ja onkin. Nousukkaat voi olla luku erikseen, kun eivät siedä köyhiä ja nousukkaita ei siedä taas kukaan.
Minä en enää uskalla tuoda ketään kaveria kotiin edes kahville.
Pohtija
Vähällä meni pieleen. Ensiksi en usko että kukaan on haukkonut henkeä teille tullessaan, toiseksi kukaan ei sano ettei voi kutsua kylään kun on niin pieni ruokapöytä. Kolmanneksi se kivitalo ei todellakaan ole kaikkien mielestä hieno.
Seuraavalla kertaa vähän hiot juttuas niin kyllä se siitä.
Taitaa riippua ihmisistä. Kuinka ok on ittensä kans ja vertaileeko itseään muihin
Hyvin voi olla.
Me ollaan hyvätuloinen perhe (vuositulot yli 150 000 euroa) ja meidän lapsilla on monia pienituloisista perheistä tulevia lapsia. Hyvin leikkivät yhdessä, ollaan aina korostettu lapsille etteivät yhtään leveillä meidän rahoilla.
Tuossa apn tarinassa ongelmahan ei oikeastaan ole apn pramea kämppä, vaan ystävän huono itsetunto. Kyllä minäkin lähes persaukisena vietän aikaa miljonäärikaverini kanssa. Kotiini en ole vielä kehdannut kutsua, ihan jo siitä syystä että minulla ei ole sohvaa tai muuta mukavaa istumapaikkaa vierailijoille. Lupasin kutsua sitten kun sen sohvan saan hankittua. Hänen kämpällään ollaan oltu useamman kerran.
Kyllä eri tulotasoisten ihmisten ystävyys toimii, jos molemmilla on itsetunto kunnossa, ystävyyteen ei liity raha-asioita ja molemmat tulevat keskenään hyvin juttuun (niin kuin nyt ystävyyssuhteissa yleensäkin). Joskus kaveri haluaa tarjota jotain prameampaa, silloin kiitetään ja nautitaan. Joskus tarjotaan tuoppi takaisin, ihan jo periaatteesta.
Pidemmän päälle ei, kun jossain vaiheessa köyhän käsi eksyy väärälle lompakolle.
Mutta se, kun kaveri tulee kotiimme ja alkaa huokailemaan ja ihastelemaan meidän tavaroita. Ihan kuin ensimmäisen kerran näkevät sellaisia. Sellainen mielenkiinto, tutkiskelu ja tavaroihin koskettelu on aika ärsyttävää.
Meille aivan normaali tavara onkin toiselle todella hienoa. Varmaan kiinnostuksen kohteet ja elämän arvot on tärkeämpiä ystävyys kysymyksissä.
Yhdensuuntainen kyläily ei minusta vaan toimi. Kyllä minäkin haluan päästä toisten kotiin kyläilemään vaihtelun vuoksi.
Pohtija
Ei liian lähisukua. Olemme hyvin toimeentuleva kolmihenkinen perhe; ainut sisareni on eronnut, yksinelävä ja pienituloinen. Emme ole hyvissä väleissä, sillä hänen kateellisuutensa ja katkeruutensa sen estää.
Kyllä voivat olla kavereita, minullakin on kaikentuloisia kavereita eikä tosiaan rahoilla leveillä vaan me ollaan oikeasti tosi nuukia ja kaikki ihan tavallista.
Alistetussa asemassa köyhä voi olla rikkaan kaveri. On ihmisen luonnolle oikei tyypillistä, että rikas pitää itseään köyhempiä parempana. Siitä ei päästä minnekään. Osa vain osaa näytellä vakuuttavammin kuin toiset ja osa ei viitsi edes näytellä.
joo ja vielä itkeä kuinka löyhä olen ja tarvitsen lainaa, tai muuten joudun vuokralle lähiöön asumaan
Pohtija
Aapeella on tainnut nousta pissi hattuun kun olettaa kaikkien ihannoivan hienoa taloaan.
Olet nolo. Minua ei kiinnosta mitä kukakin on mieltä talostani, neliöistäni tai ikkunoistani.
Enkä ymmärrä miksi toiselle on pakko päästä kylään jos sinne ei halua kahvittelijoita pyytää.
Ei se aina ole kiinni neliöistä tai kahvipöydän koosta.
Menkää kahville jonnekin neutraaliin paikkaan ts. Kahvilaan. Sekin vaatii vähän siltä toiselta, että raskiiko käydä kahvilassa.
Rikkaalle sellaiset asiat jotka köyhälle ovat isoja saattavat olla aivan mitättömiä. Siis tarkoitan lähinnä taloudellisesti. Jos esim. kaveri pyytää lähteä pelaamaan tennistä ei minulle vuoron puolikas hinta 15e ole mitenkään pikkuraha, saati vielä jos joutuu ajaan autolla hallille menee bensaan jokunen euro. Kaverilla on siis hieno kämppä, sijoitusasuntoja ja varmaan 4000-5000€ kuukausitulot. Ei siis mikään varsinaisesti rikas mutta ero on suuri, parikymppiä ei merkaa hänelle juuri mitään.
Eli koko elämänpiiri ja tavat ovat erilaisia. Köyhän on vaikea välttyä vertailulta ja tilanteet jossa rikas kaveri esim tarjoaa jotain ovat nekin vähän hankalia.
Köyhän kämppä on usein epäsiisti ja täynnä kaikkea rojua kun joutuu aina ajattelemaan että jos tuostakin joskus voisi saada jonkun euron kirpparilla tai Torista. Ei voi heittää pois juuti mitään
Me käydään aina meidän miljönäärikavereiden kotona, kun heillä on tilaa vaikka kuinka paljon ja muutenkin prameampi ympäristö. Mitä järkeä sitä olisi ahtautua kerrostaloasuntoon, jossa naapurit häiriintyy kaikesta, kun toisella on hieno asunto? Ei siinä tarvitse olla huono itsetunto, järjenkäyttö riittää. Toki vierailijana pitää muistaa viedä jotain tuliaista tai muuten muistaa vastapuolta, jotta yksipuolisuus paikkavalinnassa ei jää harmittamaan.
Ap taisi eilen katsoa Modernit miehet sarjaa... juoni suoraan sieltä-
Naisista en tiedä mutta omassa ystäväpiirissäni (miehiä siis) on kaikenlaisia hyvinkin varakkaista ihan pärsaukisiin.
Vastaan siis ettei ole este, muttei siitä hyötyäkään ole että ollaan eri tilanteissa.