Johtuuko naisen ja äidin huonosta isäsuhteesta ettei luota mieheensä isänä?
Olen itse perheestä jossa isä oli ”tasa-arvoinen” vanhempi eikä se ollut kovin harvinaista keskiluokkaisissa perheissä. Aikuisena ystäväpiirini ne naiset, joilla on ollut väkivaltainen, alkoholisoitunut tai ”bisnes”-isä ovat niitä jotka eniten paasaavat äidin ensisijaisuudesta, siitä miten miehet ei pärjää ja vihjailevat että muidenkin kotona olevat isät on vain jotain nykyfem. suuntausta. Kun itselleni se oli jotain ihan luonnollista mitä haluan omillekin lapsille. Normaalin perheen ja huolehtivan isän.
Kommentit (33)
Suhteen laatu ei tule suoraan verrannollisesti yhdessä vietetystä ajasta. Ei kannata muodon vuoksi kiirehtiä ja häslätä.
Suhde isään kehittyy eri tavalla, kuin suhde äitiin. Äidin kaltaisen suhteen matkiminen väkinäisesti on epävarmuutta, josta vauvat ei tykkää.
Muista edetä vauvan tarpeiden mukaan, sen sijaan, että tunget häneen fantasioitasi tasapuolisesta vanhemmuudesta. Hän ei ymmärrä sellaisesta mitään.
Itselle on muodostunut tietynlainen asenne miehiä kohtaan isäni takia. En itse pariutunut täysin isäni kaltaisen miehen kanssa, mutta huomaan ajautuvani hermoromahduksen partaalle , jos alan kärsiä samoista asioista, joista äitini aikoinaan kärsi isän takia.
Omassa elämässäni en ole missään törmännyt sellaisiin ajatuksiin miehistä kuin tällä palstalla. Tästä päättelen, että juuri nuo ajatukset miehistä jotenkin vajaakykyisinä ja jonkinlaisina villieläiminä kuuluvat johonkin melko tarkasti rajattuun alakulttuuriin, jonka edustajat syystä tai toisesta viihtyvät palstalla.
Suomessa valtakulttuuriin kuuluu nyt ja on aina kuulunut, että vanhemmuus jaetaan äidin ja isän kesken varsin tasaisesti. Mitään kotirouvakulttuuria meillä ei ole ikinä ollut.
Kyllä se lapsi vielä sinustakin oppii tykkäämään, vaikka olet tissitön.
Vierailija kirjoitti:
Suhde isään kehittyy eri tavalla, kuin suhde äitiin. Äidin kaltaisen suhteen matkiminen väkinäisesti on epävarmuutta, josta vauvat ei tykkää.
Vauva tarvitsee ravintoa ja hoivaa. Imetystä lukuunottamatta mies kykenee hoitamaan kaiken muun. Vain laiska mies keksii selityksiä miksi hän ei halua hoitaa omaa lastaan.
Minulla oli ja on aivan loistava, osallistuva isä, mutta eksäni oli aivan toista maata, varsinkin pienten lasten isänä, vaikka oli kovasti jälkikasvua hinkumassa. Petrasi kyllä sitten lasten kasvaessa ja minun vaatiessani. Johtui siis luottamuksen puute kyllä ihan 100% eksästä itsestään, sori nyt vaan.
Ei tuohon varmaan yksiselitteistä vastausta ole. Ainakin ensimmäisen vuoden nainen käy hormoniensa vuoksi niin kovilla kierroksilla, että niitä "etkö sinä tuotakaan osannut..." kommentteja ei kannata ottaa kovin raskaasti. Teet parhaasi ja se riittää.
Vauvasta huolehtimisen ei pitäisi olla ensisijaisesti parisuhdejuttu, tasa-arvokysymys. Ensisijaista pitäisi olla se, miten perhe toimii parhaiten luontevasti - kaikkea kun ei voi vauvaperheessä aina suunnitella. Jos näin ri ole, vauva kärsii tasa-arvoisuus -ideologianne tai muun ideologianne vuoksi. Ego syrjään!
Antakaa jokaisen ihmisen luoda lapseensa suhde omalla tavallaan, ilman että VAADITTE häntä suorittamaan suhdetta.
No, voi johtua siitä tai miljoonasta muusta asiasta.
Ap, pelkäätkö, että jos olisit isä vaimosi ei arvostaisi sinua riittävästi? Että olisit ulkopuolinen, hylätty? Olisitko vauvalle mustasukkainen? Pelkäätkö, että äitien suhteet vauvoihinsa ovat liian vahvoja, ja rutistuisit niiden alle?
Mustasukkaisuus omasta vauvasta ei ole mikään leikin aihe.
Jos sinulla olisi vauva, ja hoitaisit häntä vain pitääksesi hänet erossa äidistä... kostaaksesi (tiedostamatta), vieroittaaksesi lapsen. Niin se jossain kohtaa kostautuisi myös sinulle.
Ehkä ap haluaisi olla ystävättäriensä vauva. Olka kanniskeltavana, saada tissiä. Ei tohdi sitä suoraan sanoa, kiertelee ja kaartelee isäsuhteista ja tasa-arvosta.
Ap on naisena ja äitinä aika hämmentynyt näistä kommenteista 😃 Kertokaa nyt hieman sitten minkälainen isä teillä oli älkääkä vain hyökätkö kuin ala-asteikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Mustasukkaisuus omasta vauvasta ei ole mikään leikin aihe.
Mikä saa äidin varjelemaan lasta isältä niin mustasukkaisesti? Olen huomannut että esikoisen kohdalla tämä on hurjinta, ja sitten helpottaa kun tulee enemmän lapsia. Äidin epävarmuus, kontrollintarve?
Vauvalle on hyvä, jos isä säilyy Jeesuksen kaltaisena olentona, pelastajana. Jos isä sekaantuu perusasioihin ja osoittautuu siinä surkeaksi, tissittömäksi olennoksi... Se on oi voi! Lapsi on kahden vajaa-älyisen käsissä, eikä toivoakaan pelastuksesta!