Lue keskustelun säännöt.
Miten tunnetaitoja opetetaan koulussa?
03.01.2022 |
Samalla otsikolla kirjoittamani kysymys katosi muutamassa minuutissa. Erikoista.
Miten tunnetaitoja opetetaan koulussa? Hesari mainitsi asiasta tänäänkin, mutta ei kertonut edes esimerkkejä. Mihin aineeseen tunnit on yhdistetty ja millaisia konkreettisia harjoituksia niillä tehdään?
Kommentit (18)
Päälleliimattuja pakkohyvinvointitunteja, joissa lv näyttää dioja empatiasta, kaverisuhteista jne. Sit pitäs saada yläkoulun180cm jampat näyttelemään eri tunnetiloja ym.kakia. Juu eivät näyttele. Tiedä kuka nämäkin tehtävät on keksinyt.
Joka vuosi pyörä keksitään uudellen ja tulee uudet setit ja ohjeet ja edelliset heitetään romukoppaan. Opettajia ja oppilaita ei vois vähempää kiinnostaa. Opet joutuu pitämään nämä tunnit ilman palkkaa ja oppilaat kutsuu tunteja pahoinvointitunneiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkonen jatkaa. Näitä pidetään, koska ylempi taho on keksinyt, että näin tää hoidetaan eli se puukässän kohta eläkkeelle siirtyvä aineenope, saksan verbeistä gradunsa kirjoittanut kieltenope ja lukiosta kirjoittanut sijaisen sijaisen sijainen sitten toimii teinien psykologeina ja koulukuraattoreina, kun niihin oikeisiin ei kouluissa ole varaa. Hipheihurraa!!
Ulkolaisilta opefoorumeilta olen jo vuosia lukenut näistä sle taidoista vai mikä sensitivity l jotain emotion - taitoja nämä nyt ovatkaan, ilmeisesti ne ovat siis kansainvälisiä juttuja nykyään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikalailla myöhäistä niitä enää koulussa opettaa. Varhaislapsuudessa ne tunnetaidot opitaan. Myöhempi on vain paikkailua ja suuret muutokset vaativat ammattimaista pitkäaikaista yksilöterapiaa.
En varsinaisesti yllättynyt vastauksista. Lueskelin netistä opettajille tarkoitetuista kursseista ja Opetushallituksen suuntaviivoista ja sain sellaisen käsityksen, että tunnetaitojen opetus ja opetteleminen on jonkinlaista näytelmäkerhotoimintaa. Lopetin lukemisen, kun vastaan tuli fraasi "opetellaan olemaan itselle armollinen". Kuulostaa ihan aikuisten itsehoito-oppaiden kliseisimmältä annilta. (Tai Hesarin hömppäkolumnistin vasemalla kädellä huitaisemalta sivuntäytteeltä.)
Entisenä yläasteen lehtorina ja luokanvalvojana katson, että vaikka osalla oppilaista olisikin tunnetaidon tunneilla kivaa, ne oppilaat, joiden toivotaan muuttavan käyttäytymisensä suuntaa niiden ansiosta, viis veisaavat koko touhusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hittoa? Lapset oppivat kotona kaikki sosiaalisen käyttäytymisen säännöt! Kouluun ne menevät oppimaan äidinkieltä ja matikkaa ja sitten sitä mitä ympäristöoppi antaa kun se jaetaan historiaan, maantietoon, bilsaan j.n.e.
Tottakai opettajilla on koulutus ja kyky myös sosiaalipedagogiikkaan mutta ei heille kaikkien täysin looseriperheistä tulleiden epäsosiaalisen tunnetIetoja osaamattomien lasten sylissä pitämiseen ole aikaa, taitoja tai haluja!
Mistä heille maksetaan? Opettamisesta! Miksi yhteiskunta ei maksa huu-haa-lapsien erityisopeille rahaa että opettaja voisi keskittyä opettamiseen?
Sanoitetaan tunteita ja käytetään tunnekortteja. Kun oppilas vetää toista turpaan, niin lyöjä ei enää saa jälki-istuntoa, vaan opettaja näyttää tunnekorteista miten ikävältä lyödystä oppilaasta nyt tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No näkisin, että niitä tunnetaitoja opitaan myös siinä koulun arjessa. Kun selvitellään erimielisyyksiä, riitoja.
Muumeilla on hyviä videopätkiä tunnetaidoista, pienten oppilaiden kanssa voi pohtia asioita niiden pohjalta. Oman kokemukseni mukaan esim 10- vuotiaat lähtevät vielä hyvin keskusteluun mukaan ja jakavat omia kokemuksiaan.
Mutta se perustyö tehdään kotona, koulu ei kaikkeen pysty.
Vierailija kirjoitti:
Aikalailla myöhäistä niitä enää koulussa opettaa. Varhaislapsuudessa ne tunnetaidot opitaan. Myöhempi on vain paikkailua ja suuret muutokset vaativat ammattimaista pitkäaikaista yksilöterapiaa.
Ilmeisesti jo eskarissa oli jotain tämäntyyppistä, tai niin ymmärsin kun joskus oman lapsen eskariopen kanssa juttelin. Voi mahdollisesti olla ihan hyvä juttu jos opettaja osaa asiansa. Itsellä tuli kuitenkin tunne että tukeekohan tuollainen oikeasti kaikkien lasten kohdalla kehitystä ja hyvinvointia, jos ison ryhmän kuullen ohjataan tai jopa painostetaan puhumaan melko henkilökohtaisistakin asioista. Joillekin voi olla ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nykyään opetetaan minä keskeisyyttä,*minä minä minä*, ei olla avoimia,on vaan X kii,,opi tai älä.Pilkkaamaan ja kiusaamaan taidetaan oppia.
Ihmeen ideologiseksi kasvatustiede on muuttunut viime vuosina. Kaikenlaisiin päivänperhoihin kuten näihin tunnetaitoihin höyrähdetään hetkessä täysillä mukaan ja kuvitellaan, että nyt on ongelmat ratkottu pysyvästi, kun viimein löydettiin Graalin malja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnetaidot opitaan alkaen lapsen syntymästä. Koulussa on myöhäistä mitään tunteita herätellä.
Koulussa voidaan vain selittää, että mitä rangaistuksia yhteiskunta on varannut toisten ihmisten kaltoin kohtelusta, ja näin saada tunteettomalle jotain pidäkkeitä perseilyyn.
Vierailija kirjoitti:
No näkisin, että niitä tunnetaitoja opitaan myös siinä koulun arjessa. Kun selvitellään erimielisyyksiä, riitoja.
Muumeilla on hyviä videopätkiä tunnetaidoista, pienten oppilaiden kanssa voi pohtia asioita niiden pohjalta. Oman kokemukseni mukaan esim 10- vuotiaat lähtevät vielä hyvin keskusteluun mukaan ja jakavat omia kokemuksiaan.Mutta se perustyö tehdään kotona, koulu ei kaikkeen pysty.
Ei koulu pysty mihinkään , koska lapsi ei ole koulussa 0-4 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti yllättynyt vastauksista. Lueskelin netistä opettajille tarkoitetuista kursseista ja Opetushallituksen suuntaviivoista ja sain sellaisen käsityksen, että tunnetaitojen opetus ja opetteleminen on jonkinlaista näytelmäkerhotoimintaa. Lopetin lukemisen, kun vastaan tuli fraasi "opetellaan olemaan itselle armollinen". Kuulostaa ihan aikuisten itsehoito-oppaiden kliseisimmältä annilta. (Tai Hesarin hömppäkolumnistin vasemalla kädellä huitaisemalta sivuntäytteeltä.)
Entisenä yläasteen lehtorina ja luokanvalvojana katson, että vaikka osalla oppilaista olisikin tunnetaidon tunneilla kivaa, ne oppilaat, joiden toivotaan muuttavan käyttäytymisensä suuntaa niiden ansiosta, viis veisaavat koko touhusta.
Ap
On varsin hyvä ohje opetella olemaan itselleen armollinen. Tässä ajassa missä yhteiskunta on rakennettu vimmattuun kilpailuun kannustavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaidot opitaan alkaen lapsen syntymästä. Koulussa on myöhäistä mitään tunteita herätellä.
Koulussa voidaan vain selittää, että mitä rangaistuksia yhteiskunta on varannut toisten ihmisten kaltoin kohtelusta, ja näin saada tunteettomalle jotain pidäkkeitä perseilyyn.
Suuri osa koululaisista on sen verran vanhoja, ettei heille ole pieninä opetettu tunnetaitoja. Päiväkodeissakin tunnetaitojen opetus tuli käyttöön vasta noin 5 vuotta sitten.
Onko tämä tosiaan näin tuntematon, yhdentekevä tai kielletty aihe?