Lue keskustelun säännöt.
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Miltä se tuntuu?
02.01.2022 |
Nämähän eivät ole "hulluja" niin mikä siinä on ettei pysty hallitsemaan noilta osin käytöstään? Tietääkö sitä että nyt tulee ongelmia mutta silti jatkaa sekoilua? Miksi?
Kommentit (41)
No mulla on epävakaa persoona.. ja tuntuu aika vaikeelta elämä.. voin kertoa.. elämänhallinta ollut koko elämän sekasin.. ottanu vippejä velkaa.. menny luottotiedot.. saanut takaisin.. ihmis suhde ongelmia.. ei oo kavereita... vaikeeta tulla toimeen ihmistenkaa.. mielialat heittelee.. saan raivareita huudan ihmisille... oon vaikee ihminen
t. allu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Ei miltään. Pelkkä diagnoosi ei ole yhtä kuin oikeasti epävakaa. Mulle se on annettu vaikken täytä kriteerejä. Kohtelu terveydenhuollossa on sitten sen mukaista. Ei puhuta kuin aikuiselle.
Jos ne tämmösiä?
'
Some psychologists argue that female psychopathy is sometimes diagnosed with borderline personality disorder, instead – characterised by poorly regulated emotions, impulsive reactions and outbursts of anger. This might explain why most studies show that rates of psychopathy are lower in females'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mulla on epävakaa persoona.. ja tuntuu aika vaikeelta elämä.. voin kertoa.. elämänhallinta ollut koko elämän sekasin.. ottanu vippejä velkaa.. menny luottotiedot.. saanut takaisin.. ihmis suhde ongelmia.. ei oo kavereita... vaikeeta tulla toimeen ihmistenkaa.. mielialat heittelee.. saan raivareita huudan ihmisille... oon vaikee ihminen
t. allu
Sama. Lohduttaa ainakin että on kohtalontovereita.
Noh ei yhtää kivalta. Ja tuntuu et mussa on leima et oon vaikea, raivostuttava, raskas persoona ja lapsellinen. En oikee oo uskaltanu diagnoosin jälkee ilmasta mitenkää itteäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Se varmaan kun muissa on aina vika kun eivät tajua, henkilö on aina itse uhri ja muut on ilkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Se varmaan kun muissa on aina vika kun eivät tajua, henkilö on aina itse uhri ja muut on ilkeitä?
No tuo ny oli kivaa lokerointia. Jokanen on yksilö myös tän diagnoosin kans. Ei kaikki aattele noin vaa esim. Pitää itseään automaattisesti syyllisenä ihan kaikkeen muttei välttis sitä ees sano ääneen juuriki sen takia ettei saa 💩 niskaa ko muut ei jaksa semmosta kuunnella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisin kuin esimerkiksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, epävakaat negatiiviset mielentilat eivät ole kovin pitkäkestoisia. Ne kestävät tavallisesti joitakin tunteja, mutta voivat kyllä kestää joitakin päiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Se varmaan kun muissa on aina vika kun eivät tajua, henkilö on aina itse uhri ja muut on ilkeitä?
No tuo ny oli kivaa lokerointia. Jokanen on yksilö myös tän diagnoosin kans. Ei kaikki aattele noin vaa esim. Pitää itseään automaattisesti syyllisenä ihan kaikkeen muttei välttis sitä ees sano ääneen juuriki sen takia ettei saa 💩 niskaa ko muut ei jaksa semmosta kuunnella
Tuota kutsutaan martyrismiksi. Tuon kaltainen uhriajattelu ei ole kovin kaukana narsismista, koska henkilö pyrkii manipuloimaan muiden mielikuvia itsestään.
Saatan normaalina päivänä kokea pakahduttavaa iloa jostain työasiasta ja sitten vajota ahdistukseen jostain pikkuasiasta kuten perutusta tapahtumasta tai pöydälle unohtuneesta maitopurkista. Mulla noi positiiviset tunteet on yhtä vallitsevia kuin negatiiviset, mikä tuntuu hyvältä. Tuntuu ikävältä ajatella etten saisi samoja adrenaliinipiikkejä ilman tätä sairautta. Mutta siitä tulee jatkuvasti tyhmä olo kun pienet vastoinkäymiset laukaisee itkeskelyä ja itsemurha-ajatuksia. Siitä ei tiedä muut kuin oma puoliso, en saa mitään raivokohtauksia tai muuta kodin ulkopuolella näkyvää. Lievä tapaus siis, ja lieventynyt jatkuvasti viime vuosina (olen nyt 24-vuotias). Mutta tehtyä ei valitettavasti saa tekemättömäksi, kuten rikottua avioliittoa hienon ihmisen kanssa. Kaipasin elämääni äksöniä ja jätin ihan turhaan lapseni isän muutama vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Se varmaan kun muissa on aina vika kun eivät tajua, henkilö on aina itse uhri ja muut on ilkeitä?
No tuo ny oli kivaa lokerointia. Jokanen on yksilö myös tän diagnoosin kans. Ei kaikki aattele noin vaa esim. Pitää itseään automaattisesti syyllisenä ihan kaikkeen muttei välttis sitä ees sano ääneen juuriki sen takia ettei saa 💩 niskaa ko muut ei jaksa semmosta kuunnella
Tuota kutsutaan martyrismiksi. Tuon kaltainen uhriajattelu ei ole kovin kaukana narsismista, koska henkilö pyrkii manipuloimaan muiden mielikuvia itsestään.
Eli oot jo luonu mielikuvan josta et suostu katsomaan ympärille lainkaa? Idea oli vain lynkata? Tosin tää on vauva foormi etten ees oo yllättyny 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi? Miksi ei oteta opiksi kuten muut?
Se varmaan kun muissa on aina vika kun eivät tajua, henkilö on aina itse uhri ja muut on ilkeitä?
No tuo ny oli kivaa lokerointia. Jokanen on yksilö myös tän diagnoosin kans. Ei kaikki aattele noin vaa esim. Pitää itseään automaattisesti syyllisenä ihan kaikkeen muttei välttis sitä ees sano ääneen juuriki sen takia ettei saa 💩 niskaa ko muut ei jaksa semmosta kuunnella
Tuota kutsutaan martyrismiksi. Tuon kaltainen uhriajattelu ei ole kovin kaukana narsismista, koska henkilö pyrkii manipuloimaan muiden mielikuvia itsestään.
Jos ajattelee olevansa uhri, eikä syötä muille uhrimielikuvaa, niin silloin ei ole kyse kenenkään manipuloinnista vaan ihan rehellisesti huonosta kuvasta itsestään.
Narsismia on kuvitella että on itse aina kaikkien tekemisissä merkityksellinen. Kuten nyt kuvasit, luulet että sinua manipuloidaan - että asia liittyy sinuun. Narsistista. Eikö muita ihmsiä ole olemassa muuta kuin sinun peilaamana?
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin esimerkiksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, epävakaat negatiiviset mielentilat eivät ole kovin pitkäkestoisia. Ne kestävät tavallisesti joitakin tunteja, mutta voivat kyllä kestää joitakin päiviä.
Mulla kesti useamman päivän hirviöolot, mutta ei ikinä viikkoa. Ja unettomuus kuuluu vahvasti mukaan.
En tiedä voiko epävakautta erottaa traumatakaumista.
On vaikea muuttua kun itsessä on osia tai puolia, joita ei hallitse. Pakonomaisuutta, jonka syitä ei ymmärrä.
Itse aloin oireilla 13-14 vuotiaana eristäytymällä ja bulimialla. Ja kesti vuosikymmeniä. Mukaan tuli tietysti muutakin. Opinnot jäivät kesken.
Perusturvattomuus. Kaikki pikkuvastoinkäymiset tyyliin tulee jokin yllättävä kirje tai lasku postissa on ihan helvetillisiä. Hetkellisiä vaino-oloja.
Aina sitä rauhoittuu mutta semmoinen kestojännitys siinä on päällä, toisaalta myös kestoturtumus. Joka leikkautuu ylivireydellä. Noita oloja on vaikea taltuttaa, ne nousevat joskus ilman mitään selkeää ulkoista laukaisijaa. Tai esim sää ja vuodenaikojen muutos voi laukaista kurjuuden päälle sen yleisturtumuksen sijaan.
Kuinkahan moni onkaan saanut epävakaa-diagnoosin vain siksi, ettei ollut hoitohenkilökunnan kanssa samaa mieltä kaikesta? Todennäköisesti moni.
Psykiatriassa potilaalla ei saa olla omia mielipiteitä. Ainakaan niillä ei ole mitään merkitystä tai arvoa. Hoidostaan eri mieltä oleva potilas on hoitohenkilökunnan mielestä hankala, vaikea ja hoitovastainen. Kuvitellaan, että koska potilas "ei tule toimeen" henkilökunnan kanssa, ei hän tule toimeen kenenkään kanssa. Psykiatria ei ole tiedettä. Eikä takuulla ainakaan lääketiedettä. Psykiatriassa diagnooseihin vaikuttaa henkilökunnan omat mielipiteet, tulkinnat ja arvailut.
Mulla on ollu epävakaa ystävä ja hänellä mielialat vaihtelivat voimakkaasti.
Ulkopuolisen silmin voin sanoa, että epävakaa on kuin tuntisi viisi persoonaa yhdessä ihmisessä. Ei sellaisen kanssa ainakaan aika pitkäksi tullut...
Elämä ei todellakaan ole helppoa niillä joilla on epävakaa. Tsemppiä niille jotka tämän kanssa joutuvat elämään!
Elämyshakuisuutta?