Lue keskustelun säännöt.
Siirryin vuorotyöstä viikkotyöhön ja tämä ei sovikaan minulle
02.01.2022 |
Tein pitkään vuorotyötä, kunnes vaihdoin normaaliin viikkotyöhön ja virka-aikaan. Työviikot tuntuvat nyt ihan samanlaiselta, harmaalta, loputtomalta pötköltä. Vapaat viikonloput on toki kivoja, mutta kun samaan aikaan ne on muillakin ja joka paikassa on ruuhkaa. Sama iltaisin. Bussit on töihin mennessä aina täynnä, samoin sieltä pois lähtiessä. Työnkuvassa ei sinänsä ole valittamista, eikä varsinkaan tasaisessa unirytmissä, mutta silti huomaan kaipaavani esimerkiksi arkivapaita, jolloin kaupungilla on kiva käydä ilman ruuhkaa. Samoin ajoittaisia iltavuoroja, jolloin sai nukkua pidempään jne. Ja joskus viikot oli 6-päiväisiä, joskus 4-päiväisiä ym. Nyt ne on aina sitä samaa.
Onko muita vuorotyöstä vaihtaneita? Kauan kesti että totuitte?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan vaihtanut, mutta muutama kollega vaihtoi ja he kertoivat, että vei tottua noin vuosi (kun oli tehty vuorotyötä yli kymmenenkin vuotta, jotkut 20-30 vuotta). Vuorotyön hyvät puolet pysyivät muistissa, mutta huonot puolet eivät ensin auenneet. Sitten jossain vaiheessa huomasivat, että ovat ikäänkuin heränneet eloon uudelleen.
Okei. Itsellä vuorotyötä 13 vuotta takana ja nyt sitten 8-16 työaika ja menossa neljäs kuukausi sitä. Ehkä tähän tottuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, vuorotyö, ah niin ihana etenkin lapsiperheessä. Ihana mennä töihin kun lapset tulevat kotiin ja arkivapaalla saa olla ihan rauhassa. Toista se on viikonloppuna lomailla kaikkien kanssa.
Onhan se mahtavaa kun saa öisin nukkua 8-9 tuntia eikä tarvitse viideltä herätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan vaihtanut, mutta muutama kollega vaihtoi ja he kertoivat, että vei tottua noin vuosi (kun oli tehty vuorotyötä yli kymmenenkin vuotta, jotkut 20-30 vuotta). Vuorotyön hyvät puolet pysyivät muistissa, mutta huonot puolet eivät ensin auenneet. Sitten jossain vaiheessa huomasivat, että ovat ikäänkuin heränneet eloon uudelleen.
Okei. Itsellä vuorotyötä 13 vuotta takana ja nyt sitten 8-16 työaika ja menossa neljäs kuukausi sitä. Ehkä tähän tottuu.
ap
SInulle sattui vielä tämä pimein vuodenaika, kun vaihdoit virka-aikaan, sekin vaikuttaa varmaan. Itse lopetin työnteon kokonaan ja minulla meni toipua vuorotyöstä yli vuosi, unien suhteen lähinnä.
Ap.n kanssa samoilla linjoilla. Jaksovuorotyö pitkillä työvuoroilla 10-12h on parasta mitä on ja tuo tervetullutta vaihtelua viikkoihin. Ns. normityöaika tekee viikoista uuvuttavan pitkän tuntuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mahtavaa kun saa öisin nukkua 8-9 tuntia eikä tarvitse viideltä herätä!
Mutta ei siinä paljoa muuhun jää aikaa, kun olet neljään saakka töissä ja kotona työmatkasta riippuen vaille viisi. Siinä on sitten muutama tunti aikaa ja sitten pitääkin jo alkaa iltatoimille kun seuraavana aamuna on herätys ajoissa. Jos harrastaa jotakin tai on lapsia, niin todella vähän jää aikaa kyllä mihinkään.
20 vuotta toimistoaikaa ja sitten siirtyminen 3-vuoroon, eikä paluuta vanhaan enää ole! En koskaan enää mene 8-16 töihin! Jos joku virasto haluaa minut töihinsä, saavat muuttaa aukioloaikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vaihdoin vuorotyöstä päivätyöhön enkä kadu. En pitänyt siitä elämän epäsäännöllisyydestä ja rikkonaisuudesta . Kaipaan säännöllistä rytmiä ja ennakoitavuutta, vuorohommissa niitä ei ollut. Mitään jatkuvaa 8-16 päivää en jaksais, hyvä näin että vaihtelee vähän ja pystyy vuororytmissä ennakoimaan asioita.
Itselläni vuorotyö ja viikonloput aina vapaina. Klo 8-16 työ olisi painajainen itselleni, juuri tuon tasapaksun elämisen takia missä kaikki päivät ovat samanlaisia. En vaihtaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, vuorotyö, ah niin ihana etenkin lapsiperheessä. Ihana mennä töihin kun lapset tulevat kotiin ja arkivapaalla saa olla ihan rauhassa. Toista se on viikonloppuna lomailla kaikkien kanssa.
Tunnut suunnitelmalliselta tyypiltä. Mutta miksi ihmeessä teit lapsia, kun ne häiritsevät sun elämää?
Itse teen pelkkää yötyötä.
Ensi vkolla teen vaoaaehtoisesti 3 pvää päivävuoroa ja havahduin heti, että mitä hittoa, en ehdi virastoon sen aukioloaikana hoitamaan yhtä juttua.
En ikinä vaihda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse teen paljon yövuoroa jo yli 20v. En ikinä halua tehdä mitään aamua tai 8-16 työpäivää. Olen niin tottunut siihen että on paljon enemmän rauhaa tehdä juttuja, jne.
Itse vaihdoin toisin päin. Ma-pe 8-16 vaihtui todella ääripäähän. Nyt teen epäsäännöllisissä pätkissä työaikaa, joka sijoittuu aamuisin klo5-klo10.30 välille ja taas illalla klo15-klo19.30 välille. Aamulla noin 4 tuntia ja illalla noin 3,5 tuntia. Työtunteja neljässä viikossa 140 ja työpäiviä peräkkäin hyvin vaihteleva määrä, max 12 päivää putkeen.
Ainoat miinukset tässä on aina varhainen herätys ja se ettei voi sitoutua mihinkään kerran viikossa tiettynä iltana olevaan harrastukseen.
Plussia löytyy sitten enempi. Päivällä on aina vapaata. Pääsee joka päivä keskellä päivää ulkoilemaan valoisaan aikaan. Lääkäri, hammaslääkäri ja neuvolaaikoja saa hyvin keskellä päivää, kun ei tarvitse kilpailla aamun ja iltapäivän ajoista. Arkivapaana pääsee lasten kanssa ostoksille tai parturiin heti kun koululaiset pääsee koulusta iltapäivällä eikä vasta myöhään illalla tai viikonloppuna. Kotityöt voi tehdä päivällä ja töiden jälkeen illalla saa keskittyä perheen kanssa olemiseen. On rauhaa ja omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kestin 7-15.30 työaikaa puoli vuotta.
Koska ei ollut mahdollisuutta tehdä vuorotyötä, otin lopputilin.
Pääsinkin kaksivuorotöihin, joka kolmas vkl vapaa. Olen nauttinut tästä työajasta jo 16vuotta.
Vaihdoin tuohon virka-aikaan, takana on työajatonta työtä, kaksi vuorotyötä, kaksiosaista työpäivää, mutta tuo oli suuri virhe. Lasten palaverit ja lääkärit yms. melkoinen viidakko hoitaa. Nyt puolen vuoden jälkeen vaihdoin takaisin epäsäännölliseen työaikaan, ja luulen, että tämä kuitenkin toimii paremmin.
Virka-aika ei todellakaan kaikille sovi, vaikka jotkut eivät muuta haluakaan.
Se on hyvä että toiset haluaa tehdä vuorotyötä ja toiset päivätyötä, niin on kaikille tekijänsä.
Minä en koskaan vaihtanut, mutta muutama kollega vaihtoi ja he kertoivat, että vei tottua noin vuosi (kun oli tehty vuorotyötä yli kymmenenkin vuotta, jotkut 20-30 vuotta). Vuorotyön hyvät puolet pysyivät muistissa, mutta huonot puolet eivät ensin auenneet. Sitten jossain vaiheessa huomasivat, että ovat ikäänkuin heränneet eloon uudelleen.