Työkaveri ei enää tervehdi eikä katso päinkään
Ennen joulua meillä oli vielä tuttavalliset välit. Heti töihin palattua alkoi tämä. En tajua.
Kommentit (13)
Ehkä hänen elämässä on tapahtunut joku käänne, joka vie voimia. Näin käy itse kullekin ajan myötä, myös sinulle ap. Tulee aikoja, jolloin et jaksa rupatella niitä näitä kahvikupposen ääressä, olet vain todella puhki mutta pakko on jaksaa koska raha ei tule itsekseen tilille.
Ei ole siis mitään tekemistä nyt sinun kanssa tällä, työtoveri on vain uupunut.
On kuullut sinun puhuneen jotain pahaa itsestään tai vaihtoehtoisesti tehnyt sinulle jonkin kuprun, joka pian paljastuu.
Tämä mykkäkoulu on merkillistä. Minullekin on sattunut, haluan tietää syyn.
Saattaa olla ihastunut sinuun ja jouluna ajatellut asiaa. Nyt päättänyt ottaa etäisyyttä jos kokee että haaveet ovat mahdottomia.
Oletteko FB "kavereita"? Jaoitko joulusi kuvat/lahjat someen?
Hetken ajattelin että tämä olisi Allu, mutta hän sanoisi "ei kato ees päälle" 🤣🤣🤣🤣
Pitkäaikainen työkaveri kuittaillee ja kommentoi vähän "halventavaan" sävyyn nykyään. Ilmeet negaa, en tiedä mistä johtuu. Hänellä on sairauksia alkanut tulla ja runsas ylipaino, alkaa ikääntyeessä jo ongelmia varmaan tulla, vointi ei ole varmaan se paras. Ajattelin ottaa etäisyyttä ja olla kuitenkin itse kohtelias, jätän ei pakolliset keskutelut minimiin, näyttää että hän ei niistä niin välitä.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla ihastunut sinuun ja jouluna ajatellut asiaa. Nyt päättänyt ottaa etäisyyttä jos kokee että haaveet ovat mahdottomia.
Tämmöne selitys näissä nousee aina esille. Veikkaan että aika harvoin on tästä kyse.
No oisit kysynyt siltä. Mistä me tiedetään.
Näkyikö somessa jotain?
Voi olla täysin oma tunnetilansa, mutta joku on voinut suhtautua sinuun ihailevasti töissä, tai tosiaan ehkä somessa olet näkynyt tai joku on väittänyt nähneensä jotain.
Toi on tuttu tilanne lomien jälkeen. Ihmset tulevat ikään kuin rohkeammiksi oltuaan pois työpaikalta jonkin aikaa. On olemassa tietty aikaikkuna, jonka aikana uskalletaan sen vuoksi näyttää nää todelliset asenteet. Sittenhän ihminen taas tottuu siihen työpaikan todellisuus ja alkaa noudattaa työpaikan "sääntöjä" ja on valmiimpi sosiaalisiin kompromisseihin ja myötäilyyn. Mutta nyt tää sun kollega on vielä tossa loman tuomassa erillisemmässä, itsenäisemmässä moodissa.
Ja siis se surullinen pointti: tää sun kollega ei pidä susta, ei ole pitänyt ennen lomaakaan mutta vasta ton erillisyyttä tuottavan loman jälkeen hänellä on pokkaa ilmaiste se noin suorasukaisesti. Toi menee ohi, siis toi käytäs, ei se tota kauaa kehtaa pitää yllä. Mutta syystä tai toisesta hän ei pidä susta ja vaikka se ei enää käyttäytyisi noin, se tunne pysyy, hän vain kätkee sen. Kurja juttu sulle, tuntuu varmasti pahalta.