Oma hemmoteltu lapsi rasittaa näin jouluna
Lapseni on vasta 8-vuotias, mutta nyt jo on mennyt jotain pieleen. Hän on kiinnostunut lähinnä peleistä (tiukat peliajat on ja niitä noudatetaan, mutta koko ajan miettii ja juttelee vain peleistä sekä odottaa koska peliaika alkaa), hän on lähellä ylipainoisen rajaa ja makaa sohvalla kummallisissa asennoissa koko päivän (perheenä harrastetaan yhdessä liikuntaa ja syödään terveellisesti, mutta koronarajoitukset lopettivat lasten omat liikuntaharrastukset ja tämä olisi koko ajan syömässä, iltapalaakin vaatii joka ilta vaikka syödään päivällinen kuuden seitsemän aikaan) ja valittaa joka asiasta ja on koko ajan negatiivinen. On järjestetty mukavaa puuhaa, pulkkamäkeä ja piparitalon rakennusta, mutta sain tehdä molemmat yksinäni kun tämä vain makasi maassa ja valitti että on tylsää. Ei tämä ihan normaalia kai ole?? Vai onko lapset nykyään tämmöisiä? Yritän olla kannustava ja jämpti yhtä aikaa, mutta tänään paloi hermot jo kahdesti tähän jatkuvaan lösöämiseen ja mankunaan. Tiedän jo nyt, että hänen mielestään lahjojakin on liian vähän ja ne ovat kaikki vääränlaisia, sitten kun sinne asti päästään, enkä tiedä miten jaksan rakentavasti suhtautua kun aika paljon nähty vaivaa kuitenkin hänen eteensä.
Kommentit (31)
Vai että ihan iltapalaa haluaa 8-vuotias kasvava lapsi. Ap on hirveä.
Suurin osa ihmisistä on mulkkuja. Ovat sitä jo lapsina. Aina nekin jonkun lapsia on.
Liikuntaa pitäisi lisätä jotenkin. Onko mitään liikuntaharrastusta, jota hän voisi harrastaa ilman ryhmää? Kasvava lapsi tarvitsee ruokaa kasvaakseen joten jos kuitenkin terveellinen ruoka kelpaa, en huolestuisi.
Tuollaisia lapset ovat nykyään. Vaikka eivät pelaisi, pelit pyörivät koko ajan mielessä. Sikäli ihan normaalia. Innostuisiko lapsi jostakin tanssipelistä tai vastaavasta, joka houkuttelisi liikkumaan pelatessa.
Anna seuraavana jouluna pelkkiä pehmeitä paketteja, jos lapsi ei ole lahjoihin tyytyväinen.
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Mikä tuosta hemmotellun tekee? Hemmotellut ovat niitä, jotka saavat aina tahtonsa läpi joka asiassa.
Teillä kuulostaa ennemminkin niin päin, että ikinä ei saa tehdä mitä haluaa, vaan aina on äiti hösäämässä pulkkamäkeä tai piparitaloa, vaikka lasta ei kiinnosta pätkääkään.
Kysypä joskus mitä lapsi ihan oikeasti haluaisi tehdä ja tehkää sitä sitten kanssa.
Mitä jos sen sinun mielestäsi kivan tekemisen sijasta joskus kuuntelisit lasta ja tekisitte jotain mikä hänestä on kivaa? Jos se on se pelaaminen, niin pelatkaa yhdessä.
Joululahjaksi lahjakortti sisäliikuntapuistoon.
Älkää nyt taas menkö näin selkeään provoon.
Jos hän on hemmoteltu, olet hänet hemmotellut.
Oli niin tai näin, lapsen syy ei asia ole. Joko syynä on kasvatus, ympäristö tai geenit, eikä lapsi voi valita niistä mitään. Peli-innostus on ihan normaalia, laiskottelukin jossain määrin. Toki ikävää, että pulkkareissut menevät tuollaisiksi. Olisi hyvä, jos lapsi pääsisi liikkumaan häntä innostavalla tavalla tai kavereiden kanssa, mutta korona-aikana se on tietysti haasteellisempaa. Voi olla, että vanhemman kanssa liikkuminen ei ehkä tuossa iässä sytytä.
Jos 8-vuotias lapsi on ylipainoisen rajalla, syy on vanhemmissa, koska heillä on täysi kontrolli lapsen syömisiin. Ylimääräiset herkut pois ja tilalle terveelliset, täyttävät ruoat. Iltapalan pyytäminen ei ole kohtuutonta. Pidä huoli, että lapsi myös juo päivän aikana, janokin voi nälättää. Itse söin lapsena liikaa, koska kaloripitoisuudestaan huolimatta ruoka ei ollut kyllin täyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Kohta se lapsi kokee pituuskasvu harpun 🤦♀️ T. 5 lapsen äiti josta 3 on poikia
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Saa liikaa hiilareita aamupalalla. Tuosta voi kehittyä diabetes. Osa aamupalasta siirretään illalle. Rasvaton rahka hiilarien tilalle.
Aluksi olin ap:n puolella, mutta kun luin pidemmälle, niin lapsi alkoi vaikuttaa ihan normaalilta.
Minulla paloi hermot juuri omaan teiniin, joka vaan valittaa kaikesta, mutta on liimautunut kiinni tietokoneen eteen ja syö vain taskurahoillaan ostamaa roskaruokaa ja jotta söisi mitään terveellisempää, joudun tekemään kaiken valmiiksi eteen, voileivätkin. Ei tee mitään kotitöitä ja arvostelee minua laiskaksi, vaikka teen kotona KAIKEN yksin ja elätän meidät yksin käymällä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Voi olla tunnepuolen syömistä, ehkä lapsen elämä on tylsää, lapsen kivaksi kokemia asioita ei ehkä juuri ole, eikä ehkä koe voivansa riittävästi vaikuttaa mihinkään. Korona-aika on varmasti ollut rankkaa hänellekin, kun tuttuja harrastuksia ei ole.
Yksi, mikä kannattaa myös huomioida on suolistobakteerit. Niillä on vaikutus myös syömisen tarpeeseen ja mielihaluihin (lihomisen, sairastavuuden ja persoonallisuuden lisäksi). Mitään olemassaolevia suosituksia ei ole, mutta erilaisia lapsille suunnattuja maitohappobakteereita voi ainakin kokeilla.
Voiko lapsella olla kilpirauhasen vajaatoiminta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Saa liikaa hiilareita aamupalalla. Tuosta voi kehittyä diabetes. Osa aamupalasta siirretään illalle. Rasvaton rahka hiilarien tilalle.
Alapeukuttajille tiedoksi: edes aikuinen ei saa syödä tällaista hiilarimäärää kerralla. Aamupalassa on aivan kaikki hiilaria.
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoi, että olen hirveä, kun en iltapalaa anna... no kyllä annan, mutta pakko jo vähän rajoittaa, kun 8-vuotias lapsi syö ison aamupalan (tyyliin puuroa marjoilla, kaksi ruisleipäsiivua juustolla, maitolasillisen, omenan, porkkana evääksi matkalle...), koulussa ison lounaan, kotiintullessa ison välipalan (juustoleipiä, kaakaota, jugurttia myslillä, hedelmiä ja vihanneksia niin paljon kuin kaapista löytyy, joku herkku jos sattuu olemaan) ja vielä päivällisen (esim. puoli kiloa kanaa ja riisiä, salaattia, leipää, jälkkärin) ja sitten vielä haluaa iltapalaksi leipää, jugurttia, kiisseliä, kaikki menee. Syöminenhän ei ole ongelma, vaan se, että paino noussut, enkä haluaisi lapselle sitä taakkaa sälyttää, että on teini-iässä ylipainoinen. Vanhemmistahan se on kiinni tuon ikäisen lapsen kohdalla eikä olla muut ylipainoisia. Epäilen, että syö tunteisiinsa, kun selvästi koko ajan on alavireessä. Jotain apua pitäisi varmaan hankkia, mutta eihän sitä niin vain löydy. Tässä ketjussa aiheena kuitenkin oli se, että huomaan nyt itse rasittuvani lapsesta, ja se vähän säikäyttää. -ap
Juu varmasti 8 v syö noin paljon, puoli kiloa kanaakin... Yritä edes.
Ap kuulostaa rasittavalta ja ilonpilaajalta.