Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat

Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.

Naisten ja miesten tuloeroista keskustellaan julkisuudessa useimmiten palkkaerojen näkökulmasta. Palkkaeroista puhuminen liittyy työelämän tasa-arvoon ja alojen sukupuolittumiseen, mutta keskustelun ulkopuolelle jäävät tällöin muun muassa yrittäjät ja kaikki ne, jotka eivät ole mukana työelämässä – kuten työttömät, perhevapaalla olevat henkilöt ja eläkeläiset.

Tuloerojen mittaaminen säännöllisessä tilastoinnissa perustuu kotitalouden tai asuntokunnan tuloihin. Näkökulma on toimeentulossa, johon vaikuttavat kotitalouksien muiden jäsenten tulot ja yhteiskulutuksesta saatavat hyödyt.

Samassa kotitaloudessa asuvan naisen ja miehen välillä ei tässä katsannossa ole tuloeroja ollenkaan, sillä tulojen käyttö kotitalouden sisällä mielletään yhteiseksi ja tulonjako tasaiseksi. Vain yksinasuvien ja yhden huoltajan talouksien välillä voidaan tutkia tuloeroja tällä käsitteellä, mutta tämä rajaa ison osan muuta väestöä pois.

Tulonjakotilasto tarjoaa perinteisen kotitalous- ja asuntokuntanäkökulman rinnalla tietoa henkilökohtaisista tuloistaSiirryt toiseen palveluun. laajalla tulokäsitteellä, jossa ovat mukana henkilön tuotannontekijätulot (palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot), eläkkeet sekä muut veronalaiset ja verotuksen ulkopuolella olevat tuet ja etuudet ja niistä on poistettu maksetut verot.

Lisäksi tuloerät, joiden maksatus riippuu asuntokunnasta ja jotka eivät ole siksi saajalleen henkilökohtaisia, voidaan jakaa asuntokunnan aikuisjäsenten kesken. Tällaisia tuloeriä ovat lapsilisät, asumisen tuet sekä toimeentulotuki. Lapsilisät on jaettu asuntokunnan sisällä lapsen huoltajien kesken. Mukana on koko vakinaisiin asuntoihin rekisteröitynyt väestö eli asuntoväestö.

Tarkkojen rekistereihin pohjautuvien henkilökohtaisten tulojen pohjalta voidaan selvittää, mistä naisten ja miesten tulot muodostuvat, miten erilaisiin elämänvaiheisiin sijoittuvat tuet ja etuudet kompensoivat mahdollisesti vähäisempää palkkatulon muodostumista ja miten tämä kaikki näyttäytyy naisten ja miesten tulotasossa.

Naisten ja miesten henkilökohtaisia tuloja ovat aiemmin tarkastelleet muun muassa Kajantie (2020) ja Ravaska (2018)Siirryt toiseen palveluun., jotka ovat tutkineet naisten ja miesten bruttotulojen muodostumista, huipputuloisia ja tuloliikkuvuutta tulojakauman suurituloisessa päässä.

Tässä artikkelissa tarkastelen naisten ja miesten sijoittumista tulojakaumalle henkilökohtaisten nettotulojen pohjalta. 18 vuotta täyttänyt väestö eli noin 4 363 000 miljoonaa henkilöä on jaettu 20 yhtä suureen ryhmään niin, että jokaisessa on viisi prosenttia väestöstä, pienituloisimmassa ryhmässä pienituloisimmat viisi prosenttia ja suurituloisimmassa suurituloiset viisi prosenttia. Jokaiseen viiden prosentin ryhmään kuului noin 218 000 henkilöä vuonna 2019. Tarkastelen, miten eri ikäiset miehet ja naiset näihin ryhmiin sijoittuvat.

Lisäksi artikkelissa verrataan yksinasuvien naisten ja miesten tuloeroja sekä lapsettomina pariskuntina ja lapsiperheissä asuvien pariskuntien puolisoiden välisiä tuloeroja. Kaikki artikkelin tiedot ovat peräisin tulonjakotilaston kokonaisaineistosta ja ovat täysin rekisteripohjaisia.