Voiko 33-vuotias lähteä vielä opiskelemaan sairaanhoitajaksi?

tottakai voi opiskella uuden ammatin ja jos sh sinua kiinnostaa niin miksi ei jos joku muu ala niin sitten joku muu ala



t. sh

Jos jäät eläkkeelle 65-vuotiaana, ehdit työskennellä silti vielä yli 20 vuotta...



t. Kohta toiseen ammattiin valmistuva 40-v.

tunnen monia, jotka nelikymppisenä ja ylikin valmistuvat hoitajiksi. Sinulla on tosiaan vielä noita työvuosia!

Et varmasti ole edes vanhin :)

motivoitunutta väkeä alalle tarvitaankin.



Toisaalta kannattaa pohtia onko sinusta vuorotyöhön ja viikonlopputyöhön. Muuttaa perheellisen elämän aika vaikeaksi jos pieniä lapsia. Mahd. palkkasikin laskisi nykyisestä.

Meidän sh kurssilla jostain kumman syystä suurin osa vanhemmista opiskelioista, joko erosi tai kävi läpi aikamoisen aviokriisin. Koulutus pistää pohtimaan myös oman elämän asioita ja arvoja. Toisaalta opiskelu itsessään voi olla parisuhteelle koetinkivi.



Siitä onko mulla vuosikursseilla ollut sama ilmiötä ei minulla ole tietoa tulipahan vaan mieleen ;)

Että 20 vuotta työikää jäljellä??? Laske uudestaan niin saat 10 lisävuotta. Eikä sitä ole pakko lopettaa työtä heti, voi jatkaa vaikka 70+ ikäseksi.



Ihme nössyköitä, olen täyttämässä 30 ja minä ainakin koen että voisi opiskella uuden ammatin, pari vuotta siihen menee -ja motivaatio ihan eri kuin 20- vuotiaana kun se pointti oli lähinnä opiskelijabileissä... ;)

Äitini aloitti terveydenhoitajan opinnot about 45 vuotiaana ja valmistuu kohta. On vielä tarpeeksi työvuosia jäljellä, jotta kerkeää hyvin olla hyödyksi. Et ole todellakaan hullu.



Hän oli myös kaupallisella alalla kunnes mitta tuli täyteen.



Uusi ura on lähtenyt käyntiin hyvin. Hän tosin halusi opiskella nuorten kanssa (ei mennyt aikuiskoulutukseen)

Itse olen 39v ja opiskelemassa uudelle alalle. Pari vuotta minunkin piti kyllä harkita asiaa ennenkuin sit aloitin opiskelun.

Minä lähdin 34-vuotiaana yliopistoon.

t 43v, kohta valmistuva ope

ihmettelee nimimerkki 34 v ja AMK-opinnot menossa (omalle alalle kuitenkin mutta meidän luokalla on useita alaa vaihtavia)

Hoitotyö on erittäin palkitsevaa, ei ehkä rahallisesti, mutta siinä aivan varmasti voi tehdä hyvää toisille joka päivä.



t. innostunut sh

Meidän sh kurssilla jostain kumman syystä suurin osa vanhemmista opiskelioista, joko erosi tai kävi läpi aikamoisen aviokriisin. Koulutus pistää pohtimaan myös oman elämän asioita ja arvoja. Toisaalta opiskelu itsessään voi olla parisuhteelle koetinkivi.

Siitä onko mulla vuosikursseilla ollut sama ilmiötä ei minulla ole tietoa tulipahan vaan mieleen ;)

eikä kriisejä nähty ;)

Siitä vain opiskelemaan, onhan sinulla sitten jatkossa varaa valita kummallako alalla haluat töitä tehdä: hoitajana vai toimistotyöläisenä. Tai voisithan nytkin jo testata hoitomiljöötä hakeutumalla toimistosihteeriksi sairaalaan; siinä näkisi läheltä mitä se hoitoalan arki on.

Tuo toimistosihteerin työ sairaalassa on ollut mietinnässä. Ajattelin aloittaa ottamalla avoimesta amk:sta jotain kursseja hoitotyön alalta.



t:ap

Oulun lääkiksestä valmistui pari vuotta sitten lääkäriksi 16:sta lapsen 40-vuotias äiti! Siinä on oivallinen esikuva naisesta, joka toteuttaa unelmansa ja hankkii haluamansa ammatin! :D

Itsekin harkitsen vielä lääkikseen pyrkimistä, kolmekymmentä on pian plakkarissa.

Oulun lääkiksestä valmistui pari vuotta sitten lääkäriksi 16:sta lapsen 40-vuotias äiti! Siinä on oivallinen esikuva naisesta, joka toteuttaa unelmansa ja hankkii haluamansa ammatin! :D

Itsekin harkitsen vielä lääkikseen pyrkimistä, kolmekymmentä on pian plakkarissa.

siis kuudentoista lapsen! Joista muutaman syntyi opiskelujen aikana :D

Minun mieheni opiskelee lääkiksessä, aloitti opinnot 35vuotiaana. Ei ainakaan meidän parisuhde ole kärsinyt. Parempi näin että mies opiskelee alaa joka todella kiinnostaa kuin olisi alalla joka ei motivoi ja jossa työ tuntuu pakkopullalta.