Olen kateellinen exän nykyiselle naisystävälle - kohtalotovereita ja asiallista keskustelua?

Olemme eronneet muutama vuosi sitten ja nykyisin molemmat vaiherikkaiden vaihteiden jälkeen parisuhteissa tahoillamme.
Ex mieheni on löytänyt ihanan uuden naisen rinnalleen ja jopa minä pidän hänestä. Toki hieman kalskahtaa jatkuva positiivisuushömpötys korvaan, mutta ei se hänestä huonoa tee.
Lapsemme ovat myös tykästyneet uuteen naiseen kovasti ja nainen huomioi heitä aivan ihanalla tavalla, mutta nyt kun lapsemme kertoivat miten kivaa siellä on olla, mitä kaikkea kivaa ovat tehneet, miten kiva ääni tällä naisella on (laulaa) ynnä muuta, koin tuskastuttavan kateuden tunteen sisälläni.

Käänsin mielessäni asiat niin, ettei minun luona mikään ole mistään, kun en niitä kehuja koskaan omien lasten suusta kuule koskien meidän elämäämme. Typerää, tiedän, mutten mahda mitään sille että tulin todella kateelliseksi ja ärsyynnyin ihan kunnolla. Teki mieli sanoa, että voisitteko olla hiljaa tai muuttakaa sinne kokonaan jos siellä elämä on niin idyllistä ja pumpulista.

Minulla itselläni on vaikea lapsuus taustalla ja olen jäänyt vaille moniakin asioita. Olen aina kyseenalaistanut kykyni vanhempana ja pitänyt miltei kaikkia muita ihmisiä parempana vanhempana, kuin itseäni.
Olen herkkähipiäinen enkä pidä siitä piirteestä itsestäni, mutten mahda sille mitään.

Miten te muut, oletteko tunteneet kateutta tällaisesta asiasta ja kyseenalaistanut oman kyvyn vanhempana?