Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huono omatunto siitä että erosin, miehen alamäki alkoi siitä.
24.11.2021 |
Erottiin mieheni ja lasteni isän kanssa vajaa viisi vuotta sitten. Eron syynä oli lähinnä se että minulla oli haluttomuutta ja vaikeutta olla toisen lähellä. En avaa sen kummemmin mitä tuossa oli takana mutta niihin syihin vaikuttaminen oli vaikeaa.
Näistä syistä koin vahvasti että mieheni kärsi avioliitosta kanssani. Hän ei kuitenkaan halunnut erota vaikka myönsikin että liitossamma oli vaikeuksia. Minä kuitenkin näin että en voi tehdä häntä onnelliseksi ja hänen olisi parempi olla jonkun muun kanssa. Tuntui pahalta että pilaan jonkun toisen elämän.
No sitten erottiin ja mieheni otti sen raskaasti. Odotin että aika kyllä parantaa ja hän löytää kohta jonkun muun jonka kanssa hän on onnellisempi. Kuitenkin nyt näyttää että asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan. Hän on eristäytynyt aika lailla kaikista muista. Alkoholikin maistuu entistä enemmän joka ei ollut liittomme aikana tyypillistä. Varsinkin lapset (nyt jo teinejä) ovat hänestä huolissaan ja ovat alkaneet ainakin rivien välissä syyttää tilanteesta minua ja eroamme.
Nyt pelkään että tein pahan virheen mutta en tiedä voinko enää vaikuttaa asiaan mitenkään.
Kommentit (30)
Et ole vastuussa aikuisen ihmisen käytöksestä. Painota tätä myös lapsillesi, että isä tekee itse omat päätöksensä miten elää elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole vastuussa aikuisesta ihmisestä.
En mutta olen vastuussa omista teoistani ja mitä ne aiheuttavat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole vastuussa aikuisen ihmisen käytöksestä. Painota tätä myös lapsillesi, että isä tekee itse omat päätöksensä miten elää elämäänsä.
Mietin lähinnä sitä kun ajattelin että miehelläni olisi parempi jos hän ei olisi kanssani mutta ilmeisesti olin siinä aika lailla väärässä.
Ap
Onko se mielestäsi sun velvollisuus pysyä jonkun kanssa, vaikka voit itse huonosti? Kuinka kauan, loppuelämä?
Jeesussyndrooma. Erosin koska halusi pelastaa mieheni. No, kysyitkö mieheltäsi kaipaako hän pelastajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se mielestäsi sun velvollisuus pysyä jonkun kanssa, vaikka voit itse huonosti? Kuinka kauan, loppuelämä?
Eihän ap itsensä takia eronnut vaan sanoitti miehen tunteita.
” Näistä syistä koin vahvasti että mieheni kärsi avioliitosta kanssani. Hän ei kuitenkaan halunnut erota vaikka myönsikin että liitossamma oli vaikeuksia. Minä kuitenkin näin että en voi tehdä häntä onnelliseksi ja hänen olisi parempi olla jonkun muun kanssa. Tuntui pahalta että pilaan jonkun toisen elämän.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi vaikuttaa yhtään mitenkään.
Jos jotain niin menet Al-Anon omaisryhmään ja ymmärrät että alkoholismi on sairaus joka vain pahenee siitä että alkoholistia hyysätään.
Ei ole sinun vastuullasi, eikä sulla ole keinoja enää vaikuttaa.
Ja jos tämä oli tarkoitus syyllistää jotain muita eronneita naisia, niin kannattaisi hävetä. Omaa elämää ei voi uhrata toisen pelastamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jeesussyndrooma. Erosin koska halusi pelastaa mieheni. No, kysyitkö mieheltäsi kaipaako hän pelastajaa?
Ja sama jatkuu nyt eron jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se mielestäsi sun velvollisuus pysyä jonkun kanssa, vaikka voit itse huonosti? Kuinka kauan, loppuelämä?
Mutta kun minä en itse voinut mitenkään erityisen huonosti. Mutta ajattelin miehen voivan. Nuo omat haluttomuuteni ja muu olivat ihan omia ongelmiani jotka eivät suoraan liittyneet mieheeni. Tai siis hän ei niitä aiheuttanut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et voi vaikuttaa yhtään mitenkään.
Jos jotain niin menet Al-Anon omaisryhmään ja ymmärrät että alkoholismi on sairaus joka vain pahenee siitä että alkoholistia hyysätään.
Ei ole sinun vastuullasi, eikä sulla ole keinoja enää vaikuttaa.
Ja jos tämä oli tarkoitus syyllistää jotain muita eronneita naisia, niin kannattaisi hävetä. Omaa elämää ei voi uhrata toisen pelastamiseen.
Tietenkään en halua syyllistää ketään muita. Jokainen eroaa ihan omista syistään ja yleensä ne ovat varmaan ihan riittävät. Mutta itseäni vain kalvaa ajatus että olivatko ne kuitenkaan omalla kohdallani riittäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap taitaa nyt uskoa olevansa merkittävämpi kuin onkaan. Kyllä mies olisi erosta selvinnyt, jos olisi tasapainoinen ja henkisesti kasassa oleva ihminen. Jos ero ottaa noin koville, niin silloin on jotain muutakin pielessä, ja romahdus olisi tullut joka tapauksessa jossain vaiheessa ilman eroakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole vastuussa aikuisen ihmisen käytöksestä. Painota tätä myös lapsillesi, että isä tekee itse omat päätöksensä miten elää elämäänsä.
Mietin lähinnä sitä kun ajattelin että miehelläni olisi parempi jos hän ei olisi kanssani mutta ilmeisesti olin siinä aika lailla väärässä.
Ap
Ja sinun pitäisi sitten sen takia kärsiä toisen puolesta? Elä nyt omaa elämääsi kuitenkin etkä pilaa omaa elämääsi toisen elämän kärsimyksillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan NYTKÄÄN kysynyt siltä mieheltä yhtään mitään?
Ap on manipuloinnin ja itsepetoksen mestari, joka tietää muita paremmin mikä on heille itselleen parhaaksi.
En pidä siitä, että tämä lause tuodaan joka hiton keskusteluun, mutta nyt on ihan pakko.
Läheisriippuvainen on koukussa toiseen. Läheisriipuvainen kantaa vastuuta liikaakin ja toisen olisi syytä kantaa vastuuta enemmän – alkaen omasta itsestään.
Mulle kävi ihan samoin. Meille tuli ero tosin miehen tolkuttoman viinankäytön takia. Vaikka aluksi tuntui omasta puolesta hyvältä elää ilman väkivaltaista kännistä äijää, pian alkoi tulla samasta asiasta syyllinen olo kuin ap lla. Äijällä alkoi ihan järkyttävä alamäki eron jälkeen. Ihan kaikki mahdollinen tapahtui. Ja kyllä, hän syytti minua edelleenkin kaikesta kuten avioliittomme aikanakin teki.
Muutaman vuoden päästä hän päätti päästä jaloilleen ja onkin nyt ok ja tyytyväinen elämäänsä. Nyt minun pitäisi vielä päästä tuosta syyllisyydestä, joka jäi.
Vierailija kirjoitti:
En pidä siitä, että tämä lause tuodaan joka hiton keskusteluun, mutta nyt on ihan pakko.
Läheisriippuvainen on koukussa toiseen. Läheisriipuvainen kantaa vastuuta liikaakin ja toisen olisi syytä kantaa vastuuta enemmän – alkaen omasta itsestään.
Tällainen ihminen juurikin oman elämänsä sijaan keskittyy enemmän jonkun toisen tai toisten ihmisten elämään ja ongelmiin ja elää näiden kautta. Ihmisen oma identiteetti on tästä syystä rakentumaton ja paradoksaalisesti hän kuvittelee, että kaikki johtuu hänestä tai on hänen syytään. Pahimmillaan huoli muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan muuttuu pakkomielteeksi.
Alue: Aihe vapaa
Et ole vastuussa aikuisesta ihmisestä.