Opparin lähteet

Ei siinä ole mitään väärää

Mietin samaa.. Mutta en usko että haittaa jos on koko työssä paljon eri lähteitä. Opparin teko on kyllä perseestä.

Ei kai se asioiden ilmaisutapa tarkoita sitä, että voit referoida vain yhtä teosta? Kai siinäkin on lähteensä, mene niiden äärelle tai etsi artikkeleita, joissa aiheestasi on tuoretta tietoa.

Jos koko luku perustuu pitkälti yhteen lähteeseen, niin kerro se jotenkin. Esittele lyhyesti lähde. Yleensähän laitetaan vain lähdeviite, mutta tässä tapauksessa laita ennen ensimmäistä viittausta jtn tällaista:

"Mammapalstan käyttäjiä on tutkittu tähän asti vain vähän. Aiemmat tutkimukset ovat yleiskatsauksia, eivätkä pureudu tarkemmin dataan. Poikkeuksena mainitusta Mikkonen (2004) tutki satunnaisotannalla ja tiukalla stalkkaamisella palstalaisten älykkyyttä ja osoitti, että 16,5% sivuston käyttäjistä on melko toopeja. Mikkonen esittääkin, että jonkinlainen älykkyystesti olisi tarpeellinen palstalle pääsemiseen". Ja sit käyt niitä omia lukujasi läpi mikkosta lähteenä käyttäen.

Opparin lopussa on aina joku arvio tutkimuksesi luotettavuudesta. Siinä sit vaan kirjotat lyhyesti, että lukuja on ollut saatavilla useammasta lähteestä ja yksittäiseen lähteeseen vahvasti nojaava tutkimus on tietysti heikompi. Mut that's it. Jos matskua ei oo niin ei oo, eikä sitä tartte ite pierasta jostain. Usein lähdetään tutkimaan jotain ja tulos on nolla tai hyödytön ja sekin on aivan ok. Älä ota liikaa paineita, oppari on oikeasti lähinnä sua varten ja että näytät osaavasi edes jotain. Myöhemmin sen vaikutusarvo on minimaalinen, jos sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se asioiden ilmaisutapa tarkoita sitä, että voit referoida vain yhtä teosta? Kai siinäkin on lähteensä, mene niiden äärelle tai etsi artikkeleita, joissa aiheestasi on tuoretta tietoa.

Ei kaikkeen ole muuta lähdettä. Jos viittaa tutkimukseen, josta ne luvut on, niin eipä siinä muuta voi kuin käyttää sitä yhtä ja samaa.

Ja siinä ei oo MITÄÄN VÄÄRÄÄ. Antaa mennä vaan. Pitää käyttää OIKEITA JA HYÖDYLLISIÄ JA SOPIVIA lähteitä. Mitään lisäpisteitä siitä ei ropise, että tunkee väkisin mukaan lisälähteitä, joista ei tule mitään lisäarvoa työhön.

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Vierailija kirjoitti:

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Elämä on pelosta toiseen liukumista. Jotenkin tässä on vain pärjättävä.

Minua auttaa se, kun ympäröin itseni mielihyvää tuottavilla asioilla. Kuppi lämmintä kaakaota. Metsälenkki. Puhelu kaverille.

Vierailija kirjoitti:

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Meillä oppari työnnetään plagiaatintunnistus-ohjelmaan. Ohjaajani sanoi, että jos se ei hälytä niin ei tarvitse olla huolissaan. Jos olet ilmaissut tekstissäsi lähteet ja et ole väittänyt niissä esiintyviä asioita omaksi keksinnöksesi, et plagioi mielestäni. Pystyn kyllä samaistumaan tähänkin pelkoon, mutta ei auta kuin luottaa itseensä ja jos joku epäonnistuu niin sitten epäonnistuu. Se riski on aina olemassa. Isoimman riskin taitaa kuitenkin ottaa sillä, jos ei koskaan uskalla mitään riskiä ottaa. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Meillä oppari työnnetään plagiaatintunnistus-ohjelmaan. Ohjaajani sanoi, että jos se ei hälytä niin ei tarvitse olla huolissaan. Jos olet ilmaissut tekstissäsi lähteet ja et ole väittänyt niissä esiintyviä asioita omaksi keksinnöksesi, et plagioi mielestäni. Pystyn kyllä samaistumaan tähänkin pelkoon, mutta ei auta kuin luottaa itseensä ja jos joku epäonnistuu niin sitten epäonnistuu. Se riski on aina olemassa. Isoimman riskin taitaa kuitenkin ottaa sillä, jos ei koskaan uskalla mitään riskiä ottaa. 

Ap

Siellä tunnistuskoneessa se oppari taitaa juuri nyt olla rouskutettavana. Kirjoittamisen alusta loppuun epäilin jatkuvasti sitä, että tungen lähdemerkintöjä liiankin tiheästi mukaan. (Minäminä 2021.) Kai tämä plagiaattiasia on kaikkein helpoin pelkäämisen aihe (Miemie 2021). En osaa edes kuvitella, miten kauhuissaan joku maisteri Vilen tai tohtori Öhman on ollut odotellessaan arvosanaansa, mutta toisaalt heiltä plagiointi oli ihan harkittu juttu.

Jos muuten jaksat, etsi tuohon yksilähteiseen lukuusi toinen lähde mukaan, jottei näytä niin yksitoikkoiselta. Netti on aarreaitta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Meillä oppari työnnetään plagiaatintunnistus-ohjelmaan. Ohjaajani sanoi, että jos se ei hälytä niin ei tarvitse olla huolissaan. Jos olet ilmaissut tekstissäsi lähteet ja et ole väittänyt niissä esiintyviä asioita omaksi keksinnöksesi, et plagioi mielestäni. Pystyn kyllä samaistumaan tähänkin pelkoon, mutta ei auta kuin luottaa itseensä ja jos joku epäonnistuu niin sitten epäonnistuu. Se riski on aina olemassa. Isoimman riskin taitaa kuitenkin ottaa sillä, jos ei koskaan uskalla mitään riskiä ottaa. 

Ap

Siellä tunnistuskoneessa se oppari taitaa juuri nyt olla rouskutettavana. Kirjoittamisen alusta loppuun epäilin jatkuvasti sitä, että tungen lähdemerkintöjä liiankin tiheästi mukaan. (Minäminä 2021.) Kai tämä plagiaattiasia on kaikkein helpoin pelkäämisen aihe (Miemie 2021). En osaa edes kuvitella, miten kauhuissaan joku maisteri Vilen tai tohtori Öhman on ollut odotellessaan arvosanaansa, mutta toisaalt heiltä plagiointi oli ihan harkittu juttu.

Jos muuten jaksat, etsi tuohon yksilähteiseen lukuusi toinen lähde mukaan, jottei näytä niin yksitoikkoiselta. Netti on aarreaitta.

Olisiko heidänkään plagiointi tullut edes ilmi jos eivät olisi yhtä näkyvässä asemassa. Itse kuitenkin ajattelen, että on täysin eri asia tarkoituksellisesti plagioida, kuin että se käy vahingossa. Näiden oppareiden ja gradujen painoarvo on mielestäni opiskelijoilla suhteettomia. Minulla on opettajien toimesta sanottu, että tärkeintä että menee läpi, ettei kannattaisi stressata. Ettei huono lopputyö vaikuta akateemiseen uraan, jos sellaisen joskus haluaa. 

Olen tuohon yhteen lukuun etsinyt toisenkin lähteen, kaksi itseasiassa, toinen vain on saman kirjoittajan toinen kirja, mutta silti eri lähde :) kyllä tuohon pitäisi muitakin lähteitä vielä tulla. 

Itselläni ainakin tämä opparin merkitys on karannut ihan mittasuhteistaan. Välillä mietin, etten halua edes valmistua kun en halua omaa työtäni julkiseksi. Näin jos jatkaa ajattelua, elämästä vain tulee aika raskasta, välillä pitää olla esillä ja aina siitä esillä olevasta työstä ei ole varma. Se on kai sitä elämää.

Oppariin ei referoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tunkea mukaan oman kysymyksen kanssa? :)

Sain äskettäin opparin lähtemään viimeiselle matkalleen. Ohjaaja sen luki ja nyökytteli tyytyväisenä. 

Minulla on kuitenkin kalvava pelko siitä, että olen jotenkin onnistunut plagioimaan ja koko roska räjähtää silmille. Olen pitänyt hyvin tarkasti huolen siitä, että lähdeviitteet ovat paikoillaan, mutta en voi tälle pelolle mitään. Olen aikoinani tehnyt gradun ja sittemmin opinnäytetyön, ja tämän kolmannen kanssa menevät taas yöunet. Miten tästä pelosta pääsee eroon?

Meillä oppari työnnetään plagiaatintunnistus-ohjelmaan. Ohjaajani sanoi, että jos se ei hälytä niin ei tarvitse olla huolissaan. Jos olet ilmaissut tekstissäsi lähteet ja et ole väittänyt niissä esiintyviä asioita omaksi keksinnöksesi, et plagioi mielestäni. Pystyn kyllä samaistumaan tähänkin pelkoon, mutta ei auta kuin luottaa itseensä ja jos joku epäonnistuu niin sitten epäonnistuu. Se riski on aina olemassa. Isoimman riskin taitaa kuitenkin ottaa sillä, jos ei koskaan uskalla mitään riskiä ottaa. 

Ap

Siellä tunnistuskoneessa se oppari taitaa juuri nyt olla rouskutettavana. Kirjoittamisen alusta loppuun epäilin jatkuvasti sitä, että tungen lähdemerkintöjä liiankin tiheästi mukaan. (Minäminä 2021.) Kai tämä plagiaattiasia on kaikkein helpoin pelkäämisen aihe (Miemie 2021). En osaa edes kuvitella, miten kauhuissaan joku maisteri Vilen tai tohtori Öhman on ollut odotellessaan arvosanaansa, mutta toisaalt heiltä plagiointi oli ihan harkittu juttu.

Jos muuten jaksat, etsi tuohon yksilähteiseen lukuusi toinen lähde mukaan, jottei näytä niin yksitoikkoiselta. Netti on aarreaitta.

Olisiko heidänkään plagiointi tullut edes ilmi jos eivät olisi yhtä näkyvässä asemassa. Itse kuitenkin ajattelen, että on täysin eri asia tarkoituksellisesti plagioida, kuin että se käy vahingossa. Näiden oppareiden ja gradujen painoarvo on mielestäni opiskelijoilla suhteettomia. Minulla on opettajien toimesta sanottu, että tärkeintä että menee läpi, ettei kannattaisi stressata. Ettei huono lopputyö vaikuta akateemiseen uraan, jos sellaisen joskus haluaa. 

Olen tuohon yhteen lukuun etsinyt toisenkin lähteen, kaksi itseasiassa, toinen vain on saman kirjoittajan toinen kirja, mutta silti eri lähde :) kyllä tuohon pitäisi muitakin lähteitä vielä tulla. 

Itselläni ainakin tämä opparin merkitys on karannut ihan mittasuhteistaan. Välillä mietin, etten halua edes valmistua kun en halua omaa työtäni julkiseksi. Näin jos jatkaa ajattelua, elämästä vain tulee aika raskasta, välillä pitää olla esillä ja aina siitä esillä olevasta työstä ei ole varma. Se on kai sitä elämää.

Onhan se aikamoinen urakka. Jollei olisi, viittä vaille valmistuneita olisi harvassa. Toisaalta ei se niin iso ole kuin sitä kirjoittaessa luulisi. Kaikki kokeet nostavat verenpainetta, ja kokeista nämä isot, tutkintoon vaadittavat vaikuttavat elämään eniten.