Rokottamattoman lapseni huoli ja turvattomuuden tunne

Olen itse ottanut molemmat koronarokotukset. Aikuinen lapseni ei aio ottaa rokotuksia.
Hän on alalla, jolle rokotukset tullaan vaatimaan pian sosiaali- ja terveysalan jälkeen, jos "rokotuspakko" tulee.
Aikuinen, jo 16 vuotta omillaan asunut ja itsensä elättänyt lapsi kysyi, saako hän muuttaa takaisin lapsuudenkotiin, jos ei enää pysty elättämään itseään. Ei maksamaan vuokraansa, ei huolehtimaan kahdesta koirastaan, eikä enää pitämään autoa, joka on ollut työssäkäynnin vuoksi välttämtön. Ei maksamaan korkeahkoa vuokraansa, jos työpaikka menee alta rokottamattomuuden vuoksi.
Ammattiliittoon hän kuuluu ja saanee ansiosidonnaista sekä myöhemmin työmarkkinatukea, jos jää työttömäksi - sikäli kun ei katsota, että hän on jäänyt työttömäksi omasta syystään.

Itse suhtaudun koronarokotteeseen myönteisesti ja pidän tärkeänä, että mahollisimman moni ottaa rokotukset. Kunnioitan myös ihmisen itsemääräämisoikeutta. En joten aio millään tavoin painostaa aikuista lasta ottamaan rokotuksia. Olen huolissani lapsen terveydestä mutta nyt huolettaa lisäksi se, osaako yhteiskuntamme toimia viisaasti rokottamattomien kanssa.