Kuinka pitkä automatkan pitää olla että vaihdatte kuskia matkalla
ja tuleeko rattiin toinen vanhemmista vai joku teineistä?
Kommentit (15)
Luulisin että alle 3h matkoilla se ei tulisi mieleenkään, ellei ole joku erityinen syy (esim että molemien pitää saada syötyä matkan aikana, kuskina olleen pitää yllättäen hypätä työpuheluun tms.), eli ehkä sama matkan pituus milloin tulee käytyä tauolla välillä, olisi myös tuo potentiaalisen kuskinvaihdon matkan pituus. Mutta ei me silti läheskään aina vaihdeta. Mies yleisemmin ratissa, mutta ei mitenkään kategorisesti, joskus minäkin, olen vaan laiskempi niin mieluummin löhöän vieressä ja höpötän ja surffaan netissä 🤭 Teinejä ei ole kyydissä.
Taloudessa kolme ajokortillista, mutta minä ajan aina kun ollaan porukalla reissussa. Paitsi kun ajettiin Keski-Suomesta Liettuan Druskininkaihin ja takaisin, kuskia vaihdettiin aina tauon jälkeen.
Ajan tunnin työmatkaa päivittäin ja vapaa-ajalla en suostu ajamaan metriäkään. Miehellä kävelymatka työpaikalle.
1000km matka jaettiin kolmeen osaan, vuorotellen ajettiin, takaisin sama. Yksin on mennyt 450km matka, samana päivänä vielä takaisin. Yhdellä tauolla ja perillä toki pari tuntia, työjuttu.
Vierailija kirjoitti:
Luulisin että alle 3h matkoilla se ei tulisi mieleenkään, ellei ole joku erityinen syy (esim että molemien pitää saada syötyä matkan aikana, kuskina olleen pitää yllättäen hypätä työpuheluun tms.), eli ehkä sama matkan pituus milloin tulee käytyä tauolla välillä, olisi myös tuo potentiaalisen kuskinvaihdon matkan pituus. Mutta ei me silti läheskään aina vaihdeta. Mies yleisemmin ratissa, mutta ei mitenkään kategorisesti, joskus minäkin, olen vaan laiskempi niin mieluummin löhöän vieressä ja höpötän ja surffaan netissä 🤭 Teinejä ei ole kyydissä.
3 t ja pitää syödä, syökää lähtiessä ja käykää vessassa. Vettä mukaan.
Ihan miten milloinkin. Viimeksi mies ajoi 5 km, sitten vaihdettiin, minä ajoin 200 km ja mies loput vähän yli 100 km. Minä ajan monesti kun lähdetään aamulla, mies on aamuisin väsyneempi, iltaisin taas toisin päin. Lähinnä se menee niin, että mies vaistomaisesti hyppää rattiin, sitten minä sanon että minä voisin oikeastaan ajaa ja ajan paussiin tai kotiin asti, matkan pituudesta riippuen.
No siis voihan olla vaikka puolen tunnin matka jonka aikana pitää syödä, jos ollaan siirtymässä paikasta jossa ei ole ollut mahdollisuutta syödä, toiseen vastaavaan paikkaan. Ei se matkan pituutta katso. Voihan paikallaan olevassa autossakin joutua syömään mutta se ei ole tämän kysymyksen kannalta relevanttia.
Jos nyt vaikka yhdessä lähdetään suoraan töistä treenaamaan tunnin ajomatkan päähän ja on tiukka aikataulu niin ihan tasan varmasti vaihdetaan kuskia välillä niin että molemmat saa jotain syötävää matkan aikana ja jaksaa iltaan asti.
Riippuu mistä se roikkuu. Jos on kakkoskuski mukana - aina ei suinkaan ole - esimerkiksi matka mummolaan (380 km) jaetaan miehen kanssa puoliksi. Lapset ovat kyllä jo 19 ja 21, muttei heillä ole korttia, ei täällä stadissa sitä yleensä tarvitse.
Mökille matkaa on vain 80 km, sen ajaa jompi kumpi.
Minä ajan, mies vain joskus ihan lyhyitä matkoja, kun olen niin väsynyt etten jaksa ilman pientä nukahtamista välillä. Miehellä ajamista rajoittavia sairauksia
Pisin päivämatka viime kesänä oli 500 km. Semmoinen normaali mökkimatka yhteen suuntaan n. 300
Reilu 800km on pisimmät pätkät,mitä on yhdellä kertaa (pari taukoa toki) aikana ajettu; tavallisemmin ajellaan reilu 600. Kuskia ei vaihdeta. Mies tykkää ajaa nämä pitkät matkat.
2000km. Ajettiin suunnilleen puolet ja puolet niin molemmat sai nukkua välillä.
Mökille 960km. Yleensä ajan koko matkan.
4500km ajettiin pari kesää sitten ja silloin rouva ajoi noin 150km. Minä loput. Noin kuukausittain ajetaan edestakaisin noin 1000km ja minä ajan aina kokonaan.
300 on mökille ja vkl pitäis ajella kärry sinne. Kerran jos läpsystä vaihto niin siiinäpä se.
Tarpeen mukaan katsomatta matkaa. Minä ja mies. Molemmilla voi esim migreeni iskeä ykskaks ja sillon ei ajeta metriäkään vaan vaihdetaan heti. Pitkillä matkoilla vaihdellaan Fiiliksen mukaan.