Äitiys tuntuu olevan älytöntä kilpavarustelua

Mä en tajuu, se mikä mun mielestä on cool, se saa kelvata ipanoille. Siis onko joku mammapiiri, joka määrittää mikä on 'se' juttu ja mikä taas tosi 'un-cool' hiekkalaatikolla :D



oonko nyt missannu jotain?

kun en ole mielestäni vajonnut. Minä kyllä kuuntelen mitä muut hankkivat. Sillä tavoin pääsee melko helposti selville, mikä saattaisi olla tarpeellista ja hyvälaatuista. Menisi melkoisesti aikaa selvittää joka tavarasta alusta lähtien mikä on hyvä ja mikä huono. Kun siis tuttavapiirissä tai netissä suositellaan jotain, voin olettaa sen olevan ainakin useamman toteamana ihan jees. Tällä tavalla hankituissa tavaroissa ei ole tullut yhtään hutiostosta vielä.



Joihinkin hankintoihin, kuten turvaistuimeen, perehdyn paremmin. Niissä oikean löytäminen on tärkeämpää.

Mua ei kyllä edelleenkään hetkauta, mitä muut sanovat.



Lapset kasvaa kuule ainakin vauvaiässä niin nopeasti, että elämä väkisinkin on vähän tavaran haalimista. Ostan kyllä paljon käytettynäkin, kun esim. ystäväni on vinkannut, että hänen lapsiltaan jää pieneksi mun lapselle ensi keväänä hyvin sopiva välikausihaalari. Ostan ystävältä käytettynä tavaraa. Ja paljon uutena myös kaupasta.

enkä ole huomannut mitään it-juttuja.



Nyt lapsi jo päiväkodissa, mutta kyllä kotivuosinakin, jos kyselin jostain haalarista tai rattaista, niin lähinnä siksi, että sopisko se meillekin. Esim. Jonathan-haalarit löysin näin ja millaiset matkarattaat haluan. Joskus vinkkasivat jotain tarjouksia jne.



Ei se ole mikään kilpavarustelu-juttu, vaan ettei tuu virheostoksia.



Joskus olen huomannut, että olen vahingossa osunut johonkin hittituotteeseen. Esim. kun ostin tytölle seikkailija Dora-paidan, niin sehän oli varsinainen status-tuote, jota esiteltiin aamulla kaikille kavereille ja josta jotkut äidit kysyivät, mistä se on ostettu :-)... Mutta en mitenkään nenä pitkällä haistellut tuulia.

Ennen lapsen hankintaa ostimme harvoin oikeastaan mitään muuta kuin ruokaa. Tavaraa tosiaan joutuu hankkimaan ihan eri tavalla ja kausittain munkin päässäni pyörivät paljonkin tavaroiden hankkiminen.



Yritän hankkia kohtalaisen tarpeellista, jokseenkin järkevän määrän ja vielä mielellään edullisesti, joten välillä tuntee olevansa joku hankintapäällikkö, kun mitä lapselle kannattaa ostaa milloinkin kirpparilta ja missä on alennusmyynnit.



t. 3

lukiessani sitä talvihaalari-ketjua...Nyt olen kokonaan irti eikä voisi vähempää kiinnostaa ostella reimeteckejä, cupcakeja sun muita. Esikoisen aikaan oli ristiriitainen fiilis, nyt ei enää sitäkään. Jaa miksi luin ketjun? Siksi, että tiedän, mitä välttää!!! ;)

Niin niin, kyse ei tietenkään ole kilpavarustelusta vaan ihan puhtaasti siitä että haluaa lapselleen parasta. Kyllähän nyt tämänkin palstan perusteella on helppo havaita, että tietyt merkit tai tietyntyyppinen asumismuoto nyt vain on se ainoa oikea lapsiperheelle ja kaikki muu on "siis niin WT".

Näin se on. Kyllä sitä tavaraa (eli lähinnä joka vuodenaikaan sopivaa vaatetta) joutuu miettimään ja hankkimaan pikkuisen etukäteen. Turha on siinä vaiheessa ostaa toppapukua, kun routa on jo maassa. Kyllä hankinnat on tehtävä pikkuisen etukäteen.



Mulla itselläni on hankintakanavina

1) omat ystävät, joilla on noin vuoden verran vanhempia lapsia kuin omani

2) kauppa

3) nettikaupat

4) kirpparit



Ja järjestys on edellä.



Suomessa on todellakin neljä vuodenaikaa, jotka vaatii kyllä aikamoisen erilaiset varusteet, että lapsi tarkenee/pysyy kuivana/ei ole liian kuumissaan/pala auringossa. Ja sitä pituutta tulee varsinkin ensimmäisinä vuosina todella nopeasti. Se, mikä nyt syksyllä oli hyvä haalari, ei ole sitä ehkä enää keväällä. Lapsi ei nyt liiku, joten sellanen tuulenpitävä puku on sopinut. Ensi keväänä edetään joko omin jaloin tai vähintään nelivedolla, joten puvun pitää kestää aika paljon enemmän kulutusta/kosteutta.

se on sitten itsepetosta. Mua ei kuitenkaan hirveästi kiinnosta mitä muiden lapsilla on, paitsi sen suhteen, jos ne olisivat hyvät myös meidän lapselle. Enkä edes harrasta tätä "vain parasta meidän lapsellemme" vaan sellaista joka on elämää helpottavaa varsinkin äidille. Käytännölliset vaatteet helpottavat elämääni.



Olen esim. todennut H&M:n collegehousut ja bodyt meidän muksullemme sopiviksi, joten ostelen niitä kirpparilta 0,5-1 eurolla.



Ehkä meidän muksun kuluneet, mutta mukavat collegehousut ovat sitten kilpavarustelun huippu. On sillä myös "kalliit merkkikengät", mutta ne olivat hyvän malliset ja istuivat hyvin ja pidän kengissä sitä tärkeänä.

mutta toisaalta en.

Minusta on älytöntä ostaa lapselle monta haalaria talveksi, kun yhdelläkin pärjää. Ja itse en satasia laita haalariin, joka on käytössä yhden talven.

Mutta toisaalta lapset kasvaa ja niille on pakko ostaa vähän väliä jotakin, eli aikamoista tavaroiden haalintaa vanhemmuus on jo ihan pakostakin. Meillä tosin ostetaan vain tarpeeseen, kun ei miehemme kanssa olla mitään shoppailijoita. Kieltämättä monet lastemme vaatteet on isosta marketista tai ostoskeskuksesta. Täysihintaisia vaatteita harvoin ostetaan.

ap:llä

Minä en ainakana ole vajonnut mihinkään kilpavarusteluun, enkä yhtään kilpavarustelijaa tunne vaikka paljon olen tekemisissä lähialueen äitien kanssa =o



Ap tietysti saatta kuvitella kilpavarusteluksi jo pelkästään sitä kun ostan lapsilleni laadukkaita vaattaita ja muutenkin semmoisia mistä pidän itsekin.

Onko sekin kilpavarustelua jos haluaa ostaa lapsilleen hyviä ja kehittäviä leluja eikä pelkkää krääsää?



Muilta äideiltä saa hyvin tietoa siitä mikä on hyväksi havaittu lelu tai vaate. En minä näe sen hyväksi havaitun tavoittelussa mitään kilpavarustelun merkkejä =o

näyttää siltä, että se mitä me lapsettomat kutsumme kilpavarusteluksi onkin äideille vain ihan normaali tapa, jota ei lainkaan tunnisteta ulkoaohjautuvaksi laumasieluisuudeksi.

Jos hankitte vuodessa ehkä satoja vaatekappaleita sekä läjän tavaraa, joista teillä ei ole ennalta mitään kokemusta, hankitteko ne oikeasti yhtään vertailematta, miettimättä sekä kyselemättä muilta, millaisia kannattaa hankkia?



Tavaroita joita ensimmäisen vuoden aikana saattaa tarvita ovat esim. sänky, patja, lakanat, turvakaukalo, turvaistuin, vaunut, lämpöpussi, jokunen lelu, hyttysverkko, sadesuoja vaunuihin, aurinkosuoja auton ikkunaan, syöttötuoli, sitteri, rintareppu, kantoliina, turvaportti portaisiin, rintapumppu, tutteja, tuttipulloja, taikamuki, hoitopöytä, potta. Kaikkia eivät tietenkään kaikki tarvitse, mutta siitäkin usein keskustellaan mikä on tarpeellista ja mikä ei.



Noihin menee jo sen verran rahaa sekä niiden toimivuus vaikuttaa arkielämääni, joten minä ainakin vähän selvitän ennalta mitä hankin.



t. 3

Ulkovaatteissa on tärkeä että lapsi pysyy kuivanaja lämpimänä. Siksi hanskat ovat kalliit reimat (tulevat halvemmaksi kuin ostaa monet halvat), haalari on hyvä ja lämmin (merkillä ei väliä), ja kengät samoin. Sisävaatteissa sitten ei olekkaan niin tärkeää, muutakuin että ovat siistit ja ehyet.



Ostan alennuksesta, kirppareilta, saan ystäviltä ja myös lahjoitan eteenpäin. En juuri ajattele mitä muut tekee tai hankkiin, itse yritän saada laatua edullisesti. Lapseni on kuitenkin säällä kuin säällä useita tunteja ulkona ja hyvät vaatteet suojaa vilustumisiltakin. Kesällä on eri asia.



Mutta sen myönnän että onhan meidän suomalaisten lapsilla paljon vaatetta (ainakin päällys vaatetta) kaapeissa. Mutta olen antanut itselleni synninpäästön, koska ne ovat kirppareilta hankittuja, saatuja yms.

ostin vaatteita/laukkuja/kenkiä itselleni.



Muilta äideiltä saa hyviä vinkkejä, mitkä on hyviä merkkejä, mutta niin sitä sinkkunaisetkin shoppaa laumoissa (ostetaan samanlaisia, samankaltaisia vaatteita ja kysellään mistä kaveri on esim. ostanut upean uuden kaulakorunsa tai oliko uudet kengät kalliit ja istuvatko hyvin jalkaan jne.)



Mun mielestä tässä ei ole mitään uutta eikä kummallista että ihminen on laumaeläin. Ihan sama onko sinkku vai äiti :)Aika harva meistä oikeasti pukeutuu juuttikankaaseen ja asuu hirsimökissä ilman televisiota ja ilman minkäänlaisia 'lauman' vaikutteita.

ennen kuin kyselee vähän kokemuksia.



Mulle esimerkiksi sisko sanoi kaupassa, että osta ihmeessä toi reimatekki, kun on noin hyvässä alennuksessa. Ja ostin sitten, kun uskoin kokeneempaa. Vasta sitten kun haalari oli meillä käytössä huomasin, että se tosiaan oli erittäin toimiva haalari ja siten hyvä ostos.



Samoin ekan kävelytaitoisen talven meidän lapsi oli kylmissä varpaissa, kun kuvittelin vikingejä kunnon talvikengiksi. Sitten taas siskolta kysymään, että mitkä kengät olis lämpimämmät, ja kun sisko käski ostaa kuomat, ja ostin ne, niin eipä enää tarvinut lapsen kärsiä kylmistä varpaista.



Eli kyllä niitä vertailuja tarvii tällaisissa tilanteissa, ei siitä mihinkään pääse. Ennen kuin sitten itselle karttuu omaakin kokemusta ja oppii arvioimaan mikä ostos kannattaa ja mikä ei.

Ihan sama onko sinkku vai äiti :)

Lapsien myötä ihmisten elämä väkisinkin kaventuu hyvin koti- ja perhekeskeiseksi. Pelkästään tämä jo rajoittaa rahankäyttöä ja johtaa siihen, että kaikki ostavat samanlaisia kamoja. Lapsettoman voivat hajauttaa rahankäyttöään laajemmalle ja ovat muutenkin paljon heterogeenisempi ryhmä. Yksi ostaa purjehduskamaa, toinen golffaa kolmas harrastaa single malt -viskejä. Lapsiperheissä kaikki ostavat turvaistuimia, talvihaalareita ja trampoliineja. Siksi laumasieluisuus korostuu, koska kaikilla on samat intressit ja päämäärät.

Itse ostin jonkun reiman tai jotain vastaavaa kun oli esikoinen ja alennusmyynnissä näin, plus jonkun hauskan myssyn jossa logo isolla edessä (nyt neljän äitinä ei ihan samaa ehdi kaupungilla vaeltaa että tekis löytöjä) ja muistan miten joku ihan tuntematon ihminen meni ääneen ihmettelemään ihaillessani lastani: että kun on sulonen lapsi -ja päällä kalliit hienot vaatteet!"

Teki mieli sanoa että kai kun alesta sai halvemmalla kuin jokkut tavikset olis ostanut. Mutta olin NIIIIN ällistynyt etten kyennyt! :D



En osaa minäkään lähteä mukaan kilpailuun. Mutta kaikilla on tapansa! :D

ei ole mitään merkitystä sillä, minkämerkkistä tai -hintaista vaatetta lapsillemme puemme, pääasia on että lapsilla on asianmukaiset varusteet.