Väistyvä huoli korvautuu heti uudella huolella?
Juuri kun pitkään vaivannut huoli alkaa väistyä ja lieventää, tilalle tulee uusi huoli, jonka kimppuun mieli käy. Se voi olla vanhakin asia, joka tulee heti tilalle alkaen huolestuttaa.
Johtuuko tuollainen jostain tietynlaista persoonallisuudenpiirteestä? Ongelmakeskeinen? Onko joku saanut terapiasta selkeää apua?
Kommentit (12)
Olet murehtija. Turhasta murehtimisesta voi oppia eroon.
On olemassa erilaisia itsehoito-oppaita ja netistäkin löytyy asiaan liittyvää.
Terapiaa nyt tuskin tarvitset mutta keskusteluapu voisi olla paikallaan selkiyttämään ajatuksiasi ja avaamaan uusia näkökulmia.
Pakko-oireinen tuskin olet.
On neuroottisuutta mennä huolesta toiseen.
Tuttavasi taitaa olla lastensuojelu.
Jotkut elää huolellista elämää, toiset huoletonta elämää.
Se on luonteenpiirre. Toiset huolehtii, toiset elää kuin ellun kanat. Ja kadehdin jälkimmäisiä.
LOPETTAKAA niiden tuttavienne diagnosointi.
Vierailija kirjoitti:
LOPETTAKAA niiden tuttavienne diagnosointi.
Mutta miksi? Minulla on matala koulutus.
Olen jo analysoinut kaikki jotka eivät pidä minusta ja levitellyt juttuja kaikille jotka vain jaksavat edes hetken kuunnella.
Juu, tuohon suttaa terapia. Olet vaan tottunut tuohon ajatuskuviooon.
Joki mallioppimista… joku lapsen läheinen tekee noin.
Tai
Olet lapsena joutunut elämään jatkuvassa huolessa.
Kyllä siitä voi oppia pois uudenlaiseen ajatteluun ha suhtautumiseen.
Olet jo hyvässä menossa, kun tiedostat asian.
Siitä on paljon kirjoitettu myös. Lue kirjoja, joiden avulla voit opetella. Terkksile miten muut toimii. Juttele. Ja tosiaan keskusteluterapia on hyvä.
🌸👍🏻
Jos huoliin liittyy ahdistusta niin "gad" tuo on, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, todella yleinen. Terapia ja jotkut lääkkeet auttavat vakavissa tapauksissa.
Jos ei ahdista niin en usko että sulla on se.
Kuulostaa joltain pakko-oireiselta häiriötä. En osaa tuosta terapiapuolesta sanoa.
Erilaisia rentoutusmenetelmiä tietenkin vois kokeilla.