Lapsi ei leiki. Syytä huoleen?

kun oma poika vasta 2 v.



Eiköhän ne neuvolassa osaa auttaa mikäli asia huolettaa. Ja saahan lapset olla yksilöitä...

"Poika on lähinnä innostunut piirtämisestä, palapeleistä, lukemisesta, ja lauta- ja konsolipeleistä. Ulkona hän mielellään pyöräilee, pelaa jalkapalloa ja juoksee kilpaa. Uiminen on myös tärkeä harrastus"



Piirtäminen, palapelit, jne. on ihan rinnastettavissa leikkiin. Kuullostaa ihan normaalilta. Itselläni on lapsi, joka ei osannut leikkiä. Juoksi vain ympäriinsä ja heitteli esineitä. Taustalta löytyi neurologinen ongelma. Nyt saa toimintaterapiaa, jonka tavoitteena opettaa hänet leikkimään.



Ei leiki tarkoittaa = ei tee ikäiselleen tyypillisiä asioita vapaaehtoisesti (piirrä, pelaile, rakentele, jne.)

koska leikkivät hoidossa kaikki päivät. Olen huomannut, että jotenkin eivät ehdi. Lomilla sitten leikitkin syttyvät paremmin.

Meillä 5 leikkii vielä innokkaasti ja tauotta autoilla, junilla, legot on kova sana. Pääasia kai että lapsi tekee mielellään edes jotain. Ei kai sen tarvi olla kaikille samaa.

tärkeää lapsen kehityksen kannalta.

Noista kertomistasi ainoastaan piirtäminen voi olla luovaa.

Palapeleissä, peleissä yms on rajat ja säännöt, ne eivät kehitä lapsen luovuutta.



Piirtäessä ja pyöräillessä voi tietenkin olla ihan mikä vaan supersankari ja ne varmasti riittävät mielikuvitusleikiksi jos edes näihin liittyy 'kuvittelua'



Seuraa näitä 'säännöttömiä' tekemisiä, jos niihin liittyy mielikuvituksen käyttöä niin luulisin että syytä huoleen ei ole. Muussa tapauksessa kysyisin neuvoa jostain.



Nykylapset eivät yleisesti ottaen leiki tarpeeksi, siis sellaista leikki leikkiä jossa tää olis isä ja sä olisit äiti tai nyt me pelastetaan tää talo kun tulipalo meinaa polttaa sen. Juuri tällaiset leikit ovat tärkeitä lapsen kehitykselle.

kanssa on neurologisia ongelmia, edelleenkään ei pysty keskittymään leikkeihin. Mutta korvaaviksi toiminnoiksi olemme saaneet juuri nuo erilaiset pelit ja hamahelmet. Näitä teoksia löytyy jo iso kasa :-)



Jos asia sinua häiritsee, niin mainitse tästä neuvolassa.

"Kyllä mielikuvitusleikki on tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Noista kertomistasi ainoastaan piirtäminen voi olla luovaa. Palapeleissä, peleissä yms on rajat ja säännöt, ne eivät kehitä lapsen luovuutta."



Kyllä palapeleihin ja peleihinkin saa paljon luovuutta. Varsinkin lapset. Aikuiset ne ovat, jotka niitä sääntöjä noudattavat. Lapset osaavat pelata saman pelin monella eri tavalla.

olla myös hiljaisuudessa ja rauhassa. En tunne yhtäkään poikaa joka leikkisi mielellään yksin, pitää olla kavereita.

olla myös hiljaisuudessa ja rauhassa. En tunne yhtäkään poikaa joka leikkisi mielellään yksin, pitää olla kavereita.

poika. Kaikkein mieluiten tietysti leikkii kavereiden kanssa, mutta eipä tuo näytä mitenkään epämieluista olevan tuo jatkuva leikkiminen, mitä se harrastaa, oli kavereita tai ei.

sinun ap! En ole koskaan ajatellut, että hän ei olisi normaali. On luonteeltaan rauhallisempi kuin monet ikätoverinsa mutta tykkää kyllä pelata palloa yms. Hän on kiinnostunut paljon rauhallisemmista ja keskittymistä vaativista jutuista esim. lukemisesta, lautapeleistä jne.

Siellä on muutama lapsi, jotka eivät osaa leikkiä. No, "tädit" kysyivät, voiko meidän lapsi olla tukilapsena näille. Eli ottivat muutaman tällaisen normaalin ja yrittävät saada pienryhmässä näitä muitakin leikkimään.



Eli kyllä leikki on tärkeää!

Ei meidänkään 3-v tyttö kauheasti leiki, touhuaa vanhempien kanssa kotihommia, piirtelee, laulaa, kuuntelee musiikkia, tanssii, jne. Nyt on viimeisen kuukauden kulkenut rätti kädessä ympäri taloa ja siivonnut. Päiväkodissa kyllä leikkii muiden lasten kanssa esim. kotileikkiä ja nukkeleikkejä, ja nauttii kuulemma silminnähden. Kotona, kun on ainoa lapsi, ei varmaan osaa oikein yksin leikkiä.

Meillä 5v tyttö, joka ei leiki; pyörii ja vinkuu vaan aikuisten liepeillä - samaan aikaan, kun 3v pikkusisko leikkii vieressä aivan mielettömiä mielikuvitusleikkejä.



Pienempänä tyttö ei leikkinyt silloinkaan, vaan piirteli tai hääräsi aikuisen kanssa.

Nykyään samainen 5v haluaisi vain katsoa videoita, pelata tietokoneella jne.

Tyttö osaa lukea ( hitaasti ), joten hän kyllä lueskelee ja kirjoittelee, piirteleekin, mutta piirustukset jäävät melkein aina kesken; ei kuulemma kiinnosta. Eikä näytä kiinnostavankaan mikään muukaan kuin korkeintaan 5 minuuttia.

Puheääni on "naukuva", tyttö on koko ajan kuin pettynyt kaikkeen.

Esim. kun olemme juuri olleet uimassa ja meillä on ollut tosi hauskaa, tyttö jo autossa naukuu, ettei "koskaan tehdä mitään kivaa", jne. Hassua sinällään, että 3vuotias taas saattaa samaan aikaan kiitellä, että olipa kivaa ja olla tosi iloinen.



Me vanhemmilla meinaa välillä järki lähteä tuon naukumisen ja tyytymättömyyden vuoksi.

Kerran olen huutanut, että mene jumalauta leikkimään lapsi, yritä edes! Tiedän, ettei olisi saanut, mutta näin kävi.



Onko vastaavia kokemuksia?

olla myös hiljaisuudessa ja rauhassa. En tunne yhtäkään poikaa joka leikkisi mielellään yksin, pitää olla kavereita.

hänellä on mahtava mielikuvitus höpötää niitä leikkejään ja mietimme aina mistä hän sen kaiken keksii. On taitava rakentelija tekee leikin missä ja mistä vaan. Saunan kiukaastakin oli eilen kadonnut kivet kun niitä oli tarvittu muuriksi. Pyyhkeitä haetaan komerosta viimeksi valkoisia kun niistä tehtiin Alpit jne.

Hän on kotona hoidettu, mutta tapaa kyllä muita ikäisiään harrastuksissa mutta ei leikkeihinsä heitä halua.

Keskimmäinen on aina ollut kova leikkimään ja leikkii kekseliäitä leikkejä, jotka jatkuvat ja jatkuvat. Nyt jo kouluikäinen, mutta leikkii edelleen paljon leluilla.



Kaksi muuta eivät sitten olekaan mitään leikkijöitä. Vanhin rakenteli pienempänä legoilla jonkin verran, mutta pääasiassa askarteli kaikenlaista. Lelut jääneet pois käytöstä jo vuosia sitten (nyt 13v).



Kuopus ei myöskään ole leikkijöitä. Eskarissa leikkii ja rakentelee kivasti ja on keskivertoa rauhallisempi. Kotona pyörii jaloissa ja valittaa, että ei ole mitään tekemistä. Leluilla leikkii, jos on joku kaveri tai joskun kun pitäisi mennä nukkumaan.

Roolileikkejä, sosiaalisia leikkejä, mielikuvitusleikkejä.



Olisin huolissani, jos ei leikkisi. Kyllä se kuuluu tuohon ikään.

Ja kiitos vastauksista :)

Päiväkodissa siis kyllä leikkii kaikenlaista; roolileikit, sääntöleikit, kotileikit ym.



Lähinnä tosiaan mietin sitä, että paljonko lapset leikkivät yksin. Meillä kun ei sisaruksia ole.

Ja onko se yleistäkin neurologista häikkää omaavilla lapsilla?

Meillä pojalla on puheenkehityksen viivästymä. Kumpi mahtoi olla ensin? Aiheuttiko leikin puute viivästymän vai aiheuttaako viivästymä leikin puutteen?



Onhan se toki niinkin, että yksilöitähän muksutkin ovat. Toiset leikkivät enemmän kuin toiset. Eikä siihen välttämättä sen kummempaa syytä ole.