Meillä on kaikki sekaisin

Onko heillä äiti pyyhkinyt takamuksen inttiin saakka?



Aikuinen mies korjaa itse jälkensä, ja osallistuu kotitöihin siinä missä kumppanikin. Kyse on toisen kunnioituksesta.

En olisi ikinä tähän ruvennut, jos olisin tiennyt millaiseksi ukko muuttuu!! Hän teki ennen mukisematta kaiken mitä pitikin ja vieläpä tarjosi apua, jos minua väsytti. Nykyään "unohtaa" sopivasti kaiken; äskenkin "unohti" ottaa mukaansa haisevan vaipparoskiksen kun lähti kauppaan. Huoh...



Ap

minusta tuollaiset "en siivoa kuin omat jälkeni" -tempaukset ovat lapsellisia. Kunnon kahtiajako perheeseen; äiti ja lapsi vastaan isä. Kannattaisiko ennemmin keskustella asiallisesti jäkättämättä ja syyllistämättä? Mitä muuta tuollainen herättää kuin katkeruutta puolin ja toisin? Mitäs jos mies päättää, että hän ei ainakaan ala siivoamaan. Siinähän sitten elätte sikolätissä kun kumpikin on niin jäärä, ettei anna periksi.

Ja mistä päättelet että jäkätän/syyllistän? Kuule ihan nätisti äskenkin pyysin miestä viemään sen roskapussin! Ja yleensä mitään ei tapahdu, jos jatkan "kiltillä" linjalla...tulin eilen Auroran sairaalasta, olen aivan romahduskunnossa miehen asenteen takia muutenkin ja nyt pitäisi vielä alkaa siivoamaan??





Ps. Mies vastaa "teen omassa tahdissani", jos häneltä kysyy koska hän aikoo siivota. En tiedä mikä tuo "oma tahti" on, koska tiskit ovat olleet altaassa nyt viikon.

Ps. Mies vastaa "teen omassa tahdissani", jos häneltä kysyy koska hän aikoo siivota. En tiedä mikä tuo "oma tahti" on, koska tiskit ovat olleet altaassa nyt viikon.

ARGH mikä vastaus. Tämä on juuri yhtä tökerö ja itsekäs kun urpomaisen käytöksen jälkeen toteaminen, että "hei, mä olen tällainen, ota tai jätä" tms. Täysin sivistymätöntä ja toisen asemaan sijoittumiseen kyvyttömyyttä.

Mies ei itse näe tätä ollenkaan. Hyvä esimerkki tästä: mies tekee jotain "väärin" ja jos menen väliin ja asiallisesti sanon että voin näyttää kuinka tuo ja tuo tehdään, mies ei usko. Sitten hieman hermostun ja muistutan, että olen lukenut kys. asiasta ja tiedän varmasti kuinka tämä menee. No, mies lopulta pyytää että lainaan hänelle kirjan, joka selittää tuon äskeisen asian toteuttamisen. Vastaan, että kirjastosta löytyy mutta kuulemma pitäisi MINUN hakea se kirja, lainata se hänelle ja vielä näyttää, mistä lukea!!



Ap

Joko hänellä on vaikeaa ja stressiä töissä ja purkaa sinuun, mikä on tietysti väärin, tai muita henk.koht ongelmia, tai sitten välillänne ei ole enää rakkautta. En voisi kuvitellakaan, että mieheni kohtelisi minua noin vähätellen ja ivaillen. Avioliitto on kumppanuus, jossa yhteisesti ajetaan yhteistä etua.



Voimia sinulle :(

Mene itse töihin ja rupea sen jälkeen palvelemaan kotona olevaa. SE siinä on kato erona! Et ollut vissiin aikasemmin 247 kotona vaan tasapuolisesti pois, niinkuin mies YHÄ!



Musta kuulostaa kamalalta että kun yksi on KOTONA, alkaa tekeen tollasta "sanatonta kostoa". Ja arvaa miltä toi vaan näyttää miehellesi: Ettei sua kiinnosta olla kun kotona makaamassa. Ei se huomaa että koitat näyttää pointtisi! Herra isä..



Ihan tosi: suhdetta pitää HOITAA. Ei se toimi että KOSTAT koska teillä on nyt vauva ja mies ei nyt töitten ohessa jaksa enää siivota.



RATKAISU: kun mies tulee töistä niin jutelkaa. Mieluiten kahdestaan: pentu hetkeksi mummolaan tai kummilaan tms. Syötte hyvin ja juttelette arjesta.



Olen joskus pennumpana ajatellut että saatanan ukko kun ei vienyt roskia: minähän siivoan, teen ruuat, tiskit, käyn kaupassa, pyykkään ja kaikki tämä VAATIVA työ (jossa koneet hoitaa tekemisen) menee vauvaa hoitaessa!

Mutta juju on siinä että sun mieskin on ihminen! Jos roskien unohtaminen on noin kaamee asia niin vie roskat oven eteen. Mieti onko riitaisa parisuhde parempi kuin hoitaa sitä?



Meillä ratkasu löyty niin että lopetin marttyyrinä olemisen. JOKA PÄIVÄ ei tartte siivota. Meillä on kolmas lapsi tulossa ja molemmat ollaan töissä eikä aina tartte pestä pyykkiä tai imuroida. Voi tilata pizzan (tai tuoda kotimatkalta) ja nauttia yhdessä olemisesta. Antaa lapsen nukkua ja harrastaa irstailua sohvalla; pizzan kanssa tai ihan kaksin miehen kanssa.

Työjakoa kannattaa miettiä! Meillä toimi se että tehtiin jako niin että mies tekee työnsä ja sillä aikaa minä siivoan, kokkaan, ulkoilen minkä kerkeän. KUN mies avaa oven munkin "työt" loppuu ja mies heittää lusikan soppaan!

Syödään, ja mies saa valita: 1. tiskit vai 2. roskat. Jos roskat jättää "kun lähen töihin" niin se saattaa unohtaa ja se tuntuu susta pahalta koska säähän oot sillon JO tiskannut, nyt hoidat miehenkin homman.



Asiat kannattaa jutella kun teillä on hyvin aikaa puhua, ilman huutavaa vauvaa -tai se tekee jotai ihanaa jota on pakko kattella ja puhumisesta ei tule mitään.

syökää, tyhjällä mahalla tulee vaan riitaa. Ja tähdätkää sopuun!

Vinkki joka toimi meillä opetteluun keskustelemisessa on ihan tavallinen stressipallo. Se jolla on pallo saa puheenvuoron. Toinen KUUNTELEE. Pallo annetaan toiselle kun on sanonut mitä haluaa.

Mies ei ole töissä, vaan koti-isänä...minä olen meillä se rasittunut.

Typerintä kaikessa on ehkä se, että kun itse olin kotona, kaikki tuli hoidetuksi, mutta nyt miehen "vuorolla" kaaos on pahempi kuin koskaan. Masentavaa.



Ap