Onko lapsellasi ollut pakkoajatuksia tai -liikkeitä tms. ylimääräisiä huolia?

ap

päännyökytykset, joihin liittyi myös kasvojen alueen nykimistä. Oireet alkoivat kun toinenlapsemme oli syntynyt, tosin en tiedä liittyvätkö asiat yhteen millään tavalla. Oireita kesti muutaman viikon ja lastenlääkäri laittoi lähetteen neurologille. Tehtiin EEG ja se oli normaali. Muuten neurologinen puoli näytti olevan kunnossa. Tic- oireiksi nuo luokiteltiin. Lapsi on nyt eskarilainen ja takana on pari muutaman viikon kautta, jolloin oireilua on ollut. Välistä oireisiin on kuulunut rykimistä ja ynähtelyä eli oireisto on vaihteleva. Nyt ollaan seurantalinjalla. Poika on fiksu ja pärjäävä eikä ole näyttänyt itse toistaiseksi kärsivän oireistaan. Toki tuo kova ja julma koulumaailma hieman jännittää.

itselläni oli lapsena paljon niin pakkoajatuksia, -liikkeitä kuin -toimintojakin. En tiedä mistä johtui (osaako muuten kukaan kertoa mistä ne johtuu lapsilla?) mutta erittäin ahdistavaa oli :( Ei tutkittu mitenkään, eivät kai vanhempani asiaan sen kummemmin perehtyneet, ehkeivät kaikkea edes huomanneet enkä puhunut mitään.

Pahimmillaan muistan niitten olleen alle kouluikäisenä, mutta esim vieläkin niitä on, jotain lievää siis. Lapsena oli pahoja.

ap

Miten olisit halunnut vanhempiesi niihin puuttuvan?

ahdistavia ajatuksia toisten vahingoittamisesta. Ja että jos en tee jotain tiettyä asiaa niin tapahtuu jotain pahaa. Haistelin käsiäni, kirjoja ja leipiä. Tein asioita "kaavamaisesti" ja kaiken piti olla tietyillä samoilla paikoillaan, esim yhtenä iltana sämgyssä maatessani huomasin korulippaan jääneen auki ja en saanut rauhaa ennen kuin huusin äitini sulkemaan sen. Itse en "voinut" nousta sängystä kun minut oli sinne peitelty. Jne jne.

Just että jos tekee jotain tai ei tee niin sitten sattuu jotain pahaa. Kun olen kysellyt ihmisiltä niin mielestäni tosi monella on ollut ainakin jotain tuon tyyppistä ala-asteikäisenä.