Te maalle muuttaneet

1. Asuimme Itä-Helsingissä kaksikerroksisessa asunnossa. Lähiöongelmat, liikenne, naapurit, krääsän kaikkialla silmille tunkeminen ym olivat tympineet jo pidempään. Viimeinen niitti oli kun silloin 10-vuotias tyttäremme kertoo samanikäisen kaverinsa viillelleen itseään ja kun soitan äidille, saan vastaukseksi ”älä puutu meidän asioihin” ja luuri korvaan.

Päätin, että teen kaikkeni että saan tyttäreni riittävän aikaisin irroitettua näistä ympyröistä.

Helsingin ”paremmalla puolella” ei ollut meille riittävän suurta asuntoa sopivall hinnalla tarjolla, päinvastoin hintojen taso tuntuu naurettavalta siihen nähden millaisen betoniviidakon kopin olisimme saaneet. Niinpä muutimme vajaan 100km päähän Helsingistä, mutta aivan peltojen keskelle ja kyläkoulun ääreen. Naapurissa hevostalli tytöille ja meille kaikille iso tupa puuhastelun alle.

2. Helposti, saan sairaanhoitajana työtä mistä vain ja mies ajaa pk-seudulle sen verran kun on pakko, loput tekee etänä.

3. Meidän kaikkien elämänlaatu on vain parantunut. Korona vaikuttu arkeemme hyvin vähäisesti. Vietämme paljon enemmän aikaa yhdessä puita pilkkoen, pihatöitä tehden, eläimiä hoitaen tai taloa remppailen kuin koskaan kaupungissa. En ole enää kireä ja stressaantunut kokoajan.

Kaikkein parasta on kuitenkin lasten onnellisuus ja harrastukset lähellä kotia sekä koulu. Meidän 12v tyttö vielä leikkii välitunneilla, se oli Itä-Helsingin mammuttikoulussa kuolemassa jo 10-vuotiaana.

Miinuksia en oikeastaan keksi muuta kuin suuri lumisen talven jatkuvat lumityöt….

1. Mies kyllästyi asumaan kaupungissa taitaa olla se suurin syy, sai houkutelluksi minutkin ideaan että mitäs jos muutetaan maalle.

2. Käymme yhä kaupungissa töissä joten sen suhteen ei ongelmaa.

3. Plussat: Oma piha omenapuineen ja istutuksineensekä marjapensaineen on ihana, samoin talomme.

Miinukset: Lapsi ei ole saanut kuin yhden kaverin ja häntä kiusataan koulussa.

Olen aiemmin asunut pk-seudun tuntumassa, radanvarsikaupungissa.

Tietyt asumiseen liittyvät ongelmat alkoivat ärsyttämään korona-aikana ja tein radikaalin elämänmuutoksen. Ostin enemmän tarpeitani ja unelmiani vastaavan asunnon pieneltä maalaispaikkakunnalta. Täällä asunnot maksavat 30-50% vähemmän kuin kehyskunnassa.

Uusi kotini sijaitsee n 50 km päästä entisestä asuinpaikastani.  Työpaikkani ei sijaitse Helsingissä ja koronan myötä työpaikassani otettiin käyttöön etätyömahdollisuus niin paikkakunnanvaihdos ei ole juurikaan vaikuttanut työssäkäyntiini.

Plussana voin sanoa, että elämisen laatu on noussut ihan jo nykyisen kodin tuoman tilan ja oman pihan myötä. Miinuksena, että vähemmän tulee käytyä missään kulttuuririennoissa tai ravintoloissa.

1. Muutin miehen perässä pienelle paikkakunnalle taajaman ulkopuolelle. Mietiskelin aika pitkään muutanko vai en, ajattelin kuitenkin, että rakkauden vuoksi voin kokeilla.

2. Olen sairaanhoitaja, joten sain helposti töitä lähiseudulta.

3. Plussat: luonto lähellä, oma talo ja piha, saa myllätä kukkapenkkiä jne (mukavaa, vaikken tiennyt olevani kiinnostunut puutarhanhoidosta), tuntuu että stressiä vähemmän, myös työpaikka täällä on miellyttävämpi

Miinukset: hankala tutustua ihmisiin, koska piirit ovat pienet, niihin on hankala päästä sisään ulkoa tulleena. Palveluita ikävä, esim ruokakauppojen valikoimia

Plussana täytyy sanoa että minä en koskaan tajunnut miten paljon se kauppakeskuksissa pyöriminen, valotaulut ja kaikki hälinä kuormittaa. Pidin vaan ihan normaalina aikuisuuden juttuna nukkua päiväunet.

Vasta kun olin työn perässä(!) muuttanut Lappiin ja ollut täällä puoli vuotta niin tajusin etten ole enää läheskään niin väsynyt kuin Helsingissä asuessani. En edes muista milloin olisin enää nukkunut päiväunia ja ei enää tulisi mieleenkään viettää joka viikonloppua jossain ravintolassa ja kahviloissa. Ironista, että Helsingissä asuessa ihmisiä oli pilvinpimein ympärillä, mutta olin paljon yksinäisempi kuin täällä. Silloin kuuluin facebookin pk-seutulaisten yksinäisten ryhmäänkin ja ravasin kaikenlaisissa kekkereissä.

Plussaa myös se että koiran pitäminen täällä on ihan erilaista kuin kaupungissa.

Miinuksena se että elämänkummpania on vaikeampi löytää….nyt om vihdoin kiikarissa ihan mahtava mies mutta pitkää tässä on mennyt yksin etsiessä. Olisi aivan mahtavaa voida kasvattaa perhettä täällä<3

1. Kyllästyin Helsingin kerjäläisiin, mamuihin, feissareihin ja meteliin. Lisäksi huomasin että rahaa säästyy huomattavasti muuttamalla maalle.

2. Etätyömahdollisuus itsellä ja puolisolla niin ei tarvinnut paljoa miettiä.

3. Plussina on oma rauha, edullisuus, ne ihmiset joita kylällä tapaa ovat pääasiassa tolkun ihmisiä.

Miinuksena lumityöt, mutta siinä auttaa lumilinko.

Ollaan mieheni kanssa molemmat freelancereita, eli oli helppo muuttaa kun tarvittiin isompi asunto (kun lapselle tarvittiin oma huone). Tämä noin kahdeksan vuotta sitten jolloin Helsingin hintataso oli jo hirveä. Me muutettiin Lahteen "maalle", pari kilsaa keskustasta. Ei ole mitään miinuksia, plussaa vaan.

1. Mikä oli suurin syy päätöksellesi lähteä maalle asumaan?

Mies. Emme halunneet loputtomiin elää etäsuhteessa ja hänen yrityksensä oli täällä (ei ole maatilayritys mutta sellainen, mitä olisi paljon kalliimpaa pyörittää Helsingissä). Minulla oli kyllä jo kypsynyt muutenkin haave siitä, että muuttaisin jonnekin rauhallisempaan paikkaan, eli ei se ihan uutena syntynyt.

2. Miten sait käytännön asiat järjestymään, esim työpaikka?

Ensimmäisen vuoden ajan kuljin Helsingissä töissä. Matkoihin meni reilu kolme tuntia päivässä. Onneksi pystyin tekemään vähintään päivän viikossa etänä. Sitten löysin työpaikan lähempää. Palkka pieneni, edut heikkenivät ja työnkuvakin muuttui hieman vaatimattomammaksi, mutta yli kolmen tunnin matka kävi liian raskaaksi.

Olin asunut Helsingissä vuokralla, joten minun ei tarvinnut murehtia oman asuntoni myymisestä tai vuokralaisen hankkimisesta. Sen sijaan piti pitkän, pitkän tauon jälkeen rohkaistua ajamaan autoa, koska ilman sitä täällä ei pärjää.

3. Päätöksen plussat ja miinukset?

+ rauha, pimeys (ei valosaastetta), tilaa ja tekemistä (esim. puutarhassa ei keväästä syksyyn lopu tekeminen koskaan)

- Edelleen inhoan autolla ajamista ja vältän sitä liukkaalla kelillä viimeiseen asti. Enää ei voi töiden jälkeen jäädä kaupungille tapaamaan ystäviä, syömään, kahville, elokuviin, näyttelyihin tms ja muutenkin kulttuuri on kaukana. Korona-aikana sillä ei ole ollut merkitystä, mutta vähitellen tekisi mieli taas päästä spontaanisti keikoille, teatteriin jne.

1. Mikä oli suurin syy päätöksellesi lähteä maalle asumaan?

- Sain landelta työpaikan ja ajattelin kokeilla.

2. Miten sait käytännön asiat järjestymään, esim työpaikka?

- Muutin töiden perässä.

3. Päätöksen plussat ja miinukset?

- Ainoa plussa oli se, että sain älyttömästi rahaa säästöön, koska asuminen oli puoli-ilmaista ja ei ollut mitään mihin käyttää rahaa. Kaikki muu sitten oli miinusta ja viikonloppuisin meinasi hajota pää ihan kunnolla.

Pääkaupunkiseudun syvät rivit.

Juopot, narkit, tietynmaalaiset, pultsarit yms epämääräinen aines. Loputon autoilijoiden olon kurjistaminen fillaristien takia. Loputon vihervasemmistolaisuuspolitiikka.

Työpaikka on sama kuin ennenkin, ei muutosta.

Miinusta että jos johonkin erikoislääkäriin tai hienoon ruokaravintolana tms pitää mennä, on matka parikytä kilsaa pitempi. Ennen se oli kävelymatka. Autoja piti hankkia toinen. Kun asut omakotitalossa, ihmiset tuppaavat luulemaan että kylään voi tulla koska ja miten vaan. Kerrostalossa tätä ilmiötä ei ollut.

Muilta osin plussaa.

Vierailija kirjoitti:

1. Mikä oli suurin syy päätöksellesi lähteä maalle asumaan?

Mies. Emme halunneet loputtomiin elää etäsuhteessa ja hänen yrityksensä oli täällä (ei ole maatilayritys mutta sellainen, mitä olisi paljon kalliimpaa pyörittää Helsingissä). Minulla oli kyllä jo kypsynyt muutenkin haave siitä, että muuttaisin jonnekin rauhallisempaan paikkaan, eli ei se ihan uutena syntynyt.

2. Miten sait käytännön asiat järjestymään, esim työpaikka?

Ensimmäisen vuoden ajan kuljin Helsingissä töissä. Matkoihin meni reilu kolme tuntia päivässä. Onneksi pystyin tekemään vähintään päivän viikossa etänä. Sitten löysin työpaikan lähempää. Palkka pieneni, edut heikkenivät ja työnkuvakin muuttui hieman vaatimattomammaksi, mutta yli kolmen tunnin matka kävi liian raskaaksi.

Olin asunut Helsingissä vuokralla, joten minun ei tarvinnut murehtia oman asuntoni myymisestä tai vuokralaisen hankkimisesta. Sen sijaan piti pitkän, pitkän tauon jälkeen rohkaistua ajamaan autoa, koska ilman sitä täällä ei pärjää.

3. Päätöksen plussat ja miinukset?

+ rauha, pimeys (ei valosaastetta), tilaa ja tekemistä (esim. puutarhassa ei keväästä syksyyn lopu tekeminen koskaan)

- Edelleen inhoan autolla ajamista ja vältän sitä liukkaalla kelillä viimeiseen asti. Enää ei voi töiden jälkeen jäädä kaupungille tapaamaan ystäviä, syömään, kahville, elokuviin, näyttelyihin tms ja muutenkin kulttuuri on kaukana. Korona-aikana sillä ei ole ollut merkitystä, mutta vähitellen tekisi mieli taas päästä spontaanisti keikoille, teatteriin jne.

Minulla oli sama juttu auton kanssa! Rohkaistuin ostamaan pienen Toyotan ja aika nopeasti rutiinoiduin ajamaan lähialueilla, kauppaan ym. mutta edelleem pitkät matkat hirvittävät!

Käyn joskus Helsingissä teattterissa ystäviä tapaamassa mutta en varsinaisesti kaipaa sitä ja huomaan myös miten paljon se kaikki hälinä siellä ja junamatka väsyttävät, oma koti ja luonto tuntuu sen jälkeen entistäkin ihanammalta! Ystäviä kutsun kyllä säännöllisesti meille, etenkin kesällä nautitaan illasta puutarhassa myöhään yöhön asti.

Olemme miehen kanssa niin kotona viivtyvää sorttia ettei miinuksia ole, en ole jäänyt kaipaamaan mitään Helsingin hälinästä muutettuani miehen perässä maalle.

Kesällä matkustellaan autolla pohjoseen, Norjaan ja joskus Ruotsiin, ensi vuonna ehkä Eurooppaankin.

Autoilu on meidän juttu, muutoin eletään tosi ekologisesti ilman tavaran haalimista ja pitkäikäisillä vaatteilla sekä ihan kaiken mahdollisen kierrättäen, eikä lennetä. Näin on hyvä, joskus jos muutettaisiin, olisi se vaan vielä enemmän luonnon keskelle tai Lappiin.

Sairaanhoitajana ja lääkärinä saadaan töitä mistä vaan.

1. Suurempi asunto, luonto lähellä, oma rauha. 

2. Työpaikat pysyivät samana, täällä kehäkolmosen ulkopuolella jo 25km kaupungin keskustasta on maalla. Työmatka piteni siis ja on nyt toi 25km.

3. Ei miinuksia, 20 vuotta on asuttu. Ihana oma rauha, iso tontti.

1. Oma rauha. En halua nähdä tai kuulla naapureita. Täällä on vapaa olo, kukaan ei ole paheksumassa. Hiljaisuus on ihanaa.

2. Miten sait käytännön asiat järjestymään, esim työpaikka?

Työpaikka säilyi samana, isossa kaupungissa 40km päässä. Työmatka on puoli tuntia suuntaansa autolla, eli ei todellakaan paha. Just sopiva aika nollata työasiat pois mielestä. Prisma on työmatkan varrella.

3. Päätöksen plussat ja miinukset?

Oma rauha ja hiljaisuus. Luonto alkaa pihasta, luonnon kanssa on enemmän yhtä. Miinuksia ei ole.

1. Kyläkoulun perässä muutettiin.

2. Ei ongelma, autolla kuljetaan reilu 30min.

3. Ainoa miinus on se että nyt taistellaan kyläkoulun säilymisestä..

+ auton voi parkkeerata pienen paikkakunnan keskustassa mihin vain, ei maksa mitään ja aina on tilaa.

+ ei tarvitse jonottaa juuri missään

+ asuntojen hinnat halpoja. Ison paikkakunnan 58m2 kerrostalokämpän hinnalla saa täältä 150m2 omakotitalon omalla tontilla.

+ rauhallinen atmosfääri, ei kiireen tuntua.

Kiitos, päätös yrittää etsiä pk-seudun ulkopuolelta töitä vaan vahvistuu.

-ap

Vierailija kirjoitti:

+ auton voi parkkeerata pienen paikkakunnan keskustassa mihin vain, ei maksa mitään ja aina on tilaa.

+ ei tarvitse jonottaa juuri missään

+ asuntojen hinnat halpoja. Ison paikkakunnan 58m2 kerrostalokämpän hinnalla saa täältä 150m2 omakotitalon omalla tontilla.

+ rauhallinen atmosfääri, ei kiireen tuntua.

Tämä oli mullekin merkittävää, että parkkeeraus on helppoa ja ilmaista. Meillä on pakko olla auto, ja todellakin otti päähän pyöriä ympäri korttelin etsimässä parkkia. On taivaallista vain kurvata siihen talon eteen ja pompata ulos. Se on oikeesti taivaallista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

+ auton voi parkkeerata pienen paikkakunnan keskustassa mihin vain, ei maksa mitään ja aina on tilaa.

+ ei tarvitse jonottaa juuri missään

+ asuntojen hinnat halpoja. Ison paikkakunnan 58m2 kerrostalokämpän hinnalla saa täältä 150m2 omakotitalon omalla tontilla.

+ rauhallinen atmosfääri, ei kiireen tuntua.

Tämä oli mullekin merkittävää, että parkkeeraus on helppoa ja ilmaista. Meillä on pakko olla auto, ja todellakin otti päähän pyöriä ympäri korttelin etsimässä parkkia. On taivaallista vain kurvata siihen talon eteen ja pompata ulos. Se on oikeesti taivaallista!

Ja sekin on huvittavaa että nykyään "liikenneruuhka" tarkoittaa että max kahdeksan autoa on jonossa valoissa.

Vierailija kirjoitti:

1. Kyläkoulun perässä muutettiin.

2. Ei ongelma, autolla kuljetaan reilu 30min.

3. Ainoa miinus on se että nyt taistellaan kyläkoulun säilymisestä..

Hyvä, taistelkaa! En ikinä ymmärtänyt miksi kyläkouluja alettiin lakkauttaa, aivan typerä päätös. Ääliötyperä suorastaan.