Onko se oikeaa lukemista jos tykkää lukea vain romanttisen kioskikirjallisuuden tyylisiä kirjoja?

On se. Vähän sama kun kuuntelisi vain listapoppia tai katsoisi vaan yhden genren elokuvia.

Jos se ei ole kuvakirja vaan siellä on ihan oikeaa tekstiä niin kyllä, se on lukemista.

Onhan se lukemista, mutta ei kehitä lukijan henksitä maailmaa ollenkaan.

Koska niissä kirjoissa on aina samat aiheet, sama taustamaailma, samat hahmot vain eri muunnelmina.

Ei tarvitse itse miettiä ja pohtia asioita, ei avarra omaa näkemystä ja ajatusmaailmaa yhtään.

Mutta tavallaanhan se on harrastus siinä kuin ulkoilukin, kuten pelkkä kävely. 

Vierailija kirjoitti:

On se. Vähän sama kun kuuntelisi vain listapoppia tai katsoisi vaan yhden genren elokuvia.

Riippuu paljolti siitä, mikä tuo genre on.

 

Lukemista sekin on eli voi. Kaunokirjallisuuden lukija voi sanoa myös harrastukseksi lukemisen, mutta myös kirjallisuuden, jos haluaa erottua "hömppäkirjallisuudesta"

Totta kai on.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se lukemista, mutta ei kehitä lukijan henksitä maailmaa ollenkaan.

Koska niissä kirjoissa on aina samat aiheet, sama taustamaailma, samat hahmot vain eri muunnelmina.

Ei tarvitse itse miettiä ja pohtia asioita, ei avarra omaa näkemystä ja ajatusmaailmaa yhtään.

Mutta tavallaanhan se on harrastus siinä kuin ulkoilukin, kuten pelkkä kävely. 

Vähän kuin sota-aikaan sijoittuvissa kirjoissa.

On se lukemista vaikka lukisi sanomalehteä. Itse esimerkiksi luen kesällä lähinnä vanhoja dekkareita tai novelleja, mutta kun illat syksyllä pimenee niin aihepiiri kasvaa ja talvella luen jo tietokirjoja ja klassikoita.

Kaikki lukeminen on hyvästä. Itsekin nollaan päätäni esim. täällä tai katsomalla BB:tä. Luen silti kauno- ja tietokirjallisuutta myös englanniksi ja harvoin ruotsiksi. Eli hyvä, kun luet, mutta yritä välillä laajentaa valikoimaa.