Kukaan ei ole kiinnostunut kuulumisistani

Olen miettinyt, että en halua elää vanhuudenpäiviäni tällaisessa yksinäisyyden kuplassa. Keski-iässä kukaan ns ystävistä ei enää kysele kuulumisia, ainoa asia mihin muut minua tarvitsevat, on omien asioidensa kuunteleminen. Olen katsellut erilaisia naisyhteisöjä, uskonnollisiakin, vaikka oma vakaumus poikkeaa valtavirrasta huomattavasti. Kaipaan jakamista yksityisyyden rinnalle; kahvihetkiä, ajatustenvaihtoa, yhteistä puuhastelua. Onko kukaan löytänyt yhteisöä yksinäisyyteensä?