Vihaan joulua ja se ahdistaa minua. Olen yksinäinen ja todella ahdistavaa, kun töissä alkaa olemaan joulukoristeita ja kynttelikköjä jo nyt.
En ymmärrä. Olen lapsuuden jälkeen ruvennut inhoamaan näitä juhlia.
En vain jaksaisi tuollaista.
Kommentit (23)
Kaikesta sitä ihminen ahdistuu (kynttelikkö), oli yksinäinen tai ei.
Ei oo apll- oikeita ongelmia vissiin.
Inhoan kaikkia juhlia ja pyhiä mutta en silti ahdistu niistä, en vaan vietä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta sitä ihminen ahdistuu (kynttelikkö), oli yksinäinen tai ei.
Ei oo apll- oikeita ongelmia vissiin.
Tämä joulusta ahdistuminen on vain pieni lumikasa vuoren huipulla. Eli ongelmia kyllä on.
T.ap
Minä sitten taas odotan joulua, kun saa hautautua sinne omaan kotiin hiljaisuuteen ja rauhaan. Ei tarvitse puhua kenellekään, eikä kuunnella ketään.
No joka vuosi ainakin 2000-luvulla ne joulukoristeet ovat tulleet kauppoihin tähän aikaan. Onko tämä joku tällainen ”talvi yllätti autoilijat”-provo? Eli joulu yllätti kaupan kassatädin?
Mäkin vihaan joulua, tuo huonot muistot mieleen äreästä ja jatkuvasti raivostuvasta isästä,en vietä joulua,ja ahdistaa joululaulut kaupoissa ja joulu fiilistely muilla,mutta yritän teeskennellä tänäkin vuonna mukana.
Minusta vain tuntuu, että olen uponnut tuohon lumikasaan ja näen tällä hetkellä vain sen.
T. Ap
Yksinäinen joulu on kuule ylellisyyttä. Itse olen joka vuosi stressaantunut ja vittuuntunut siitä, että pitäisi suorittaa velvollisuusvierailut anopille sekä omien vanhempien luo ja ei voisi rehellisesti sanottuna vähempää kiinnostaa. Aviomies myös voisi painua kuuseen, että saisin viettää joulun yksin ja katsoa telkkaria ihan rauhassa ilman häiriötekijöitä. Tämä on ollut unelmani koko elämäni. Saa nähdä toteutuuko ikinä.
Mieti siis, että joku kadehtii sinun yksinäistä jouluasi. Vaihtaisin osia kanssasi heti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta sitä ihminen ahdistuu (kynttelikkö), oli yksinäinen tai ei.
Ei oo apll- oikeita ongelmia vissiin.
Tämä joulusta ahdistuminen on vain pieni lumikasa vuoren huipulla. Eli ongelmia kyllä on.
T.ap
Miten olet ajatellut ratkaista ne? Kannattaisiko nostaa katse sinne peiliin, eikä syytellä joulukynttelikköä omista ongelmistasi?
Mulle kelpaa kaikki juhlapyhät (hanukat ja muut) jos sen varjolla saa olla töistä poissa ja lomailla. Sen puoleen tervetuloa vaan monimuotoisuus ja sitten juhlitaan kaikkia kissanristiäisiä vapaiden merkeissä tasapuolisesti!
Mä en vihaa joulua, mutta en todellakaan vielä lokakuun lopussa laita joulukoristeita. Tässä on mulla vielä muutakin juhlittavaa ennen joulua ja sen vuoksi laitan kotiin joulukoristeet vasta itsenäisyyspäivän jälkeen.
Ennen ihmisillä on ollut kova yhtenäiskulttuurin kaipuu. Kaikki pakotettiin yhteisöstä hylkäämisen uhalla elämään samalla tavalla, koska se toi turvallisuudentunnetta.
Nykyisen yksilöllisyyskulttuurin aikana on menty toiseen ääripäähän. Yksilö haluaa, että muutkin eläisivät hänen tavallaan. Jos joku viettää vaikkapa joulua, siitä ahdistutaan, koska itse ei haluta. Niinpä se halutaan kieltää. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan.
Vierailija kirjoitti:
No joka vuosi ainakin 2000-luvulla ne joulukoristeet ovat tulleet kauppoihin tähän aikaan. Onko tämä joku tällainen ”talvi yllätti autoilijat”-provo? Eli joulu yllätti kaupan kassatädin?
Et sitten ymmärtänyt aloitusta.
Kaupallinen joulu toki on lanseerattu perheille/suvuille/porukkajuhlaksi, mutta sanomaltaan joulu kyllä on nimenomaan yksinäisille ja ongelmissa oleville. Jospa yrität ottaa levon ja hiljentymisen kannalta, ehkä armonkin, jos uskot siihen.
Vierailija kirjoitti:
No joka vuosi ainakin 2000-luvulla ne joulukoristeet ovat tulleet kauppoihin tähän aikaan. Onko tämä joku tällainen ”talvi yllätti autoilijat”-provo? Eli joulu yllätti kaupan kassatädin?
Eli vain yllättävistä asioista saa ahdistua? Jos tietää varmuudella saavansa selkäänsä, ei asiassa voi olla mitään ahdistavaa?
Kyllä joulusta voi ahdistua, sympatiat sinne. Monilla on ikäviä kokemuksia lapsuuden ja nuoruuden jouluista, myös minulla. Minäkään en pidä lahjoista ja joulupöydästä ja pakollisista korteista. Olen usein ollut jouluna töissä. Toki olemme lapselle joulua laittaneet mutta pienimuotoisesti. Jos ei pidä joulusta niin ei ole pakko.
Minua on auttanut se että yritän ottaa rennosti. Ostamme lapselle muutaman lahjan, hän koristaa pienen kuusen ja leipoo joulutorttuja. Puoliso käy pari kertaa työkavereiden kanssa joululounaalla, lapsi syö jouluruokaa koulussa. Jos haluaa niin voidaan ostaa äitien tekemää kotiinkin. Jouluaattona käydään saunassa, tehdään karjalanpaisti tai lihapullia ja avataan pullo punaviiniä. Katsotaan vaikka joku leffa telkkarista.
Vierailija kirjoitti:
Minä sitten taas odotan joulua, kun saa hautautua sinne omaan kotiin hiljaisuuteen ja rauhaan. Ei tarvitse puhua kenellekään, eikä kuunnella ketään.
Kun arki on jo tuota. Siinähän se menee, muttei sitä viitsi juhlistaa.
Taistele vastaan sillä, että koristelet kotiasi itsekin, mutta aloita vasta joulukuussa.