Lue keskustelun säännöt.
Missä ikävaihessa tajusitte se, että raha on vain rahaa?
Kommentit (8)
Jossain 35-40 välissä, asuntolainan loputtua. Sen jälkeen sillä ei ole ollut kauheasti merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha on rahaa. Sitä pitää käyttää, mutta pitää myös huoli, ettei se lopu.
Mitä muutakaan se olis? En muista, että olisin koskaan ajatellut miksikään muuksi.
Sanotaan että kukaan ei saa täältä mitään mukaansa, totta, mutta onhan se kiva täällä ollessa että on rahaa. Se valehtelee mielestäni, joka väittää ettei rahalla olisi muka mitään välinearvoa. Kyllä sillä on ja paljon!!! Köyhänä ei voi tehdä mitään, mitä rahalla saa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä muutakaan se olis? En muista, että olisin koskaan ajatellut miksikään muuksi.
Suurimmalle osalle ihmisistä raha ei ole vain rahaa. Heille on tunnusomaista
- tinkiä ja riidellä joka pennistä
- säästää säästää ja säästää
- autolla ei saa ajaa, jottei siihen tule kilometrejä ja arvo alene
Kun raha on vain rahaa, niin
- ei jäädä kiinni, jos jokin maksoi mielestään liikaa
- saldo ei määritä mitään, riittää, että raha riittää
- autolla aketaan just niin paljon kuin on tarvetta.
En ole ajatellut siten koskaan. Se, jolla on vähemmän rahaa kuin mulla, on automaattisesti itseäni alemmassa kategoriassa olla *jotain*, ellei toisin todista. Toisin todistaneita tunnen toki roppakaupalla.
Kun tapasin nykyisen mieheni 45-vuotiaana. Hänelle raha om vain rahaa, ja sen myötä opin tämän.
Aikaisemmin olin elänyt pihin miehen kanssa.