Kulujen jako parisuhteessa
Molempien tulot ovat n. 600e/kk. Toisella on omakotitalo, josta hän maksaa lainaa+korot 200e/kk, sähköä 100e/kk, vakuutukset, vedet, jätehuolto, kiinteistöverot (200e/v). Talo kaipaa myös isompaa remonttia, jotta myös toinen voisi asua siinä, on jotakuinkin asumiskelvoton. Mitä toisen tulisi maksaa, vai tulisiko mitään? Molemmilla todennäköisesti olisi pääsääntöisesti omat ruoat, koska ruokatottumukset ovat niin erilaiset, ts. toinen syö aina halvinta mahdollista ja toinen haluaa syödä paremmin.
Kommentit (21)
avoliitossa onkin sitten eri juttu: erotessa laskujen/ruoan maksajalle jää käteen vain maksetut kuitit, lainan maksajalle talo...
niin kannattaa katsoa, onko mitään järkeä maksaa toisen asunnon remontista. Jos maksat, kannattaa sopia, että maksut ovat lainaa miehelle tai että saat vastaavasti pikkuhiljaa omistusosuutta omakotitaloon. Sovi asiat KIRJALLISESTI. Vaarana nimittäin on, ettet pois lähtiessäsi saa mitään.
Miten 600 euron kk tuloilla voi syödä "paremmin"?
200eurolla/kk?? Ja tosiaankin, miten 600 euron tuloilla voi syödä "paremmin"???
"paremmin syöminen" tarkoittaa sitä, että nainen (talon omistaja) ei halua syödä halvinta hiutaletonnikalaa, vaan valitsee esim. Euroshopperia palana. Tai haluaa roiskeläpän sijasta syödä esim. pakastepizzan joskus. Makkaraksi hän haluaa a-lk makkaraa, ja joskus haluaisi syödä myös possua.
Mies saattaisi maksaa esim. ruoat enimmäkseen, mutta naiselle hänen tarjoamansa ei oikein kelpaa..
Mies ei pysty ostamaan osaa talosta, ja mielellään tietysti vain olisi suurimman osan aikaa naisen luona, muuttamatta varsinaisesti yhteen, ja joutumatta osallistumaan laskujen hoitoon. Mutta koska ei halua naisesta luopua, saattaisi senkin tehdä..
"mikä on sun, on mun ja mikä on mun, on sun" eli yhdessä jaetaan tulot ja menot. Eikä olla juuri rahasta riidelty, vaikka monasti on tiukkaa ollutkin. Yhdessä sovittu mistä tiukan paikan tullen tingitään.
Joitain keskusteluja lukenut, ja ymmärtänyt lainan, korkojen, ja remonttiraha- osuuden pyytämisen olevan ehdottoman väärin. Ja sama kait se olisi, jos tulisin toimeen kivasti omillani.. Mutta kun näillä tuloilla mennään, ärsyttää suunnattomasti, kun itse taistelee laskujen kanssa, ja toisella on kokonaiset 600 käytössä ihan huvituksiin, tai säästöön. Tosin mies valittaa aina, että rahat ovat lopussa. Mitä en tosiaan ymmärrä, hänen menoillaan.
Mun mielestä sen joka on pääsemässä asumaan toisen luo, kuuluu maksaa "vuokraa". Puolet koroista, sähköstä + muista asumiskuluista.
70e voisin pyytää. Tosiaan, tässä on vielä sellainen mutka, että virallisesti yhteenmuutettaessa molempien eläke laskisi tuon verran.. Taitaa olla siis ihan toivoton ajatus elää yhdessä..
ja osallistua sähkö-, vesi- ym laskuihin. Olkoon sitten vuokraa tms. Mutta lainanmaksua ja korkoja ei voi käyttää suoraan perusteena summalle.
jos kumpikin asuu siellä ja puhutaan aika pienistä summista, ehdotan että kumpikin laittaa yhteiselle tilille 100 euroa kuussa ja tästä maksetaan ruokakulut, sähköt, vedet ja jätehuolto.
Jos kerran omakotitalo on asumiskunnoton, siihen kannattaa nyt panostaa, ei ole kiva, jos tulee kunnalta viesti talossa ei saa asua.
Jos laskujen jälkeen jää ylimääräistä tosta 200 euron potista, kyllä siitä voi ostaa joskus vähän parempaa maksamakkaraa tai sitä tonnikalaa.
Tiedän kun on pitänyt hammasta kiristää ja ostaa halvinta. Kun joskus sai ostaa vaikka tuoremehua kaupasta, se tuntui juhlalta. Ymmärrän että puhutaan pienistä summista, mutta silti...onko aina vaihtoehto se halvimman ostaminen ?
miehellä talo, josta velkaa, mutta joka piti rempata ennen mun ja lasten muuttoa sinne. Meillä lainat, ruuat, bensat, laskut, kaiken maksaa aina se jolla on rahaa. Ollaan avoliitossa mutta olemme sitoutuneet toisiimme.
Olla ainoa keino pysyä erillään, ja suostua tapaamisiin aniharvoin. Jos mies sitten alkaisi harkita asiaa. Tuntuu niin turhauttavalta, kun mies olisi jatkuvasti luonani, ja minä mietin kuinka sähköt maksaisin tai saisin remontin tehtyä.
Mies haluaa viettää aikaa luonani maksaen vain ruoasta. Sen mitä nyt maksaa.. Halvimman mukaan..
jos meidän tulot olis yhteensä 1200 e kk niin ei tosiaankaan tarttis miettiä miten kulut jaetaan vaan kaikki menis mitä tulee.
Jos hänellä on sinne vuokrat ja muut laskut maksettavana niin ei kai hänellekään kuudestasadasta hirveesti jää mitä sinulle jakaa.
Miksi sinä maksat lainaa asumiskelvottomasta talosta?
Olla ainoa keino pysyä erillään, ja suostua tapaamisiin aniharvoin. Jos mies sitten alkaisi harkita asiaa. Tuntuu niin turhauttavalta, kun mies olisi jatkuvasti luonani, ja minä mietin kuinka sähköt maksaisin tai saisin remontin tehtyä.
Yritän vain saada selville, onko mies väärä.. Koska hän ei halua maksaa, eikä kuulema pysty.. Sanokaa sanonko hyvästit..
tosiaan, mulla menee kaikki mitä tulee, ja enemmän. Mies asuu kotonaan, tuntuu niin hullulta, ettei hän osallistuisi ollenkaan.
Ei saa myytyä. (home jne.) mies ei asumisestaan maksa mitään. Asuu vanhempien luona.
päinvastoin mulle sais maksaa pitkän pennin että muuttaisin asumaan hometaloon
..keskenään sovittavia asioita..
Jos parisuhde on pysyvä, en näe syytä mikseivät molemmat osallistu kuluihin?