Tuli kamala nuoruuden muutto mieleen

Mä ajattelin, että se on huono juttu ja sitä se olikin.

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Turhahan niitä toki on enään miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

tein saman virheen 43v.edelleen jumissa täällä, onneksi ukko lähti pyynnöstäni vetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Vaikea uskoa, että tuohon aikaan elossa olleet vanhempasi (kumman puolen mummo nyt olikaan kyseessä) olisi suostunut siihen, että heidät olisi ohitettu perintökaaressa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

tein saman virheen 43v.edelleen jumissa täällä, onneksi ukko lähti pyynnöstäni vetään

Me asuttiin silloisen ukon kanssa ihan etelässä molemmat. Hän vain sai päähänsä haluta muuttaa pohjoiseen ja syrjään. Suostuin hänen painostukseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Vaikea uskoa, että tuohon aikaan elossa olleet vanhempasi (kumman puolen mummo nyt olikaan kyseessä) olisi suostunut siihen, että heidät olisi ohitettu perintökaaressa. 

Kyllä he suostuivat. Äidin äiti oli kyseessä. Heillähän oli silloin se pieni talonsa ihan velaton.

Isovanhempihan voi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Vaikea uskoa, että tuohon aikaan elossa olleet vanhempasi (kumman puolen mummo nyt olikaan kyseessä) olisi suostunut siihen, että heidät olisi ohitettu perintökaaressa. 

Kyllä he suostuivat. Äidin äiti oli kyseessä. Heillähän oli silloin se pieni talonsa ihan velaton.

Mummosi on ollut melkoisen varakas, kun teille kolmelle lapselle riitti niin paljon, että siitä kolmanneksella osti asunnon. Ja olet sitten narrannut aikaisemmin äitisi ahneudesta ja pihiydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempihan voi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi.

Joo, näin varmaan joku maalaismummo 80-luvulla onkin tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Vaikea uskoa, että tuohon aikaan elossa olleet vanhempasi (kumman puolen mummo nyt olikaan kyseessä) olisi suostunut siihen, että heidät olisi ohitettu perintökaaressa. 

Kyllä he suostuivat. Äidin äiti oli kyseessä. Heillähän oli silloin se pieni talonsa ihan velaton.

Mummosi on ollut melkoisen varakas, kun teille kolmelle lapselle riitti niin paljon, että siitä kolmanneksella osti asunnon. Ja olet sitten narrannut aikaisemmin äitisi ahneudesta ja pihiydestä. 

Se asunto oli halpa. 200 000 markkaa. Toki nykyään niiden hinnat on nousseet

Äitini otti vammaistukeni, lapsilisäni ja maksoin silloin hetken aikaa vuokraa, kun vielä asuin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempihan voi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi.

Joo, näin varmaan joku maalaismummo 80-luvulla onkin tehnyt. 

No onpas nyt aggressiivista. Onko sulle sattunut jotain ikävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempihan voi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi.

Joo, näin varmaan joku maalaismummo 80-luvulla onkin tehnyt. 

No onpas nyt aggressiivista. Onko sulle sattunut jotain ikävää?

Nämä on näitä ap:n tarinoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempihan voi tehdä testamentin lapsenlapsensa hyväksi.

Joo, näin varmaan joku maalaismummo 80-luvulla onkin tehnyt. 

Se oli kyllä ihan 90-luvun puoliväliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään yksityiskohtia, kiitos!

Myin silloisen mieheni painostuksesta etelässä olevan asuntoni ja ostin sillä rahalla mökin syrjäiseltä seudulta pohjoisesta. Siellä oli aivan kamalaa.

Millä rahalla olit sen asunnon ostanut?

Mummoltani saaduilla perintörahoilla. Siinä se suurin osa rahoista kuluikin, kun mökki oli homemökki, sitä piti rempata ja myydessä siitä ei paljoa saanut.

Vaikea uskoa, että tuohon aikaan elossa olleet vanhempasi (kumman puolen mummo nyt olikaan kyseessä) olisi suostunut siihen, että heidät olisi ohitettu perintökaaressa. 

Kyllä he suostuivat. Äidin äiti oli kyseessä. Heillähän oli silloin se pieni talonsa ihan velaton.

Mummosi on ollut melkoisen varakas, kun teille kolmelle lapselle riitti niin paljon, että siitä kolmanneksella osti asunnon. Ja olet sitten narrannut aikaisemmin äitisi ahneudesta ja pihiydestä. 

Se asunto oli halpa. 200 000 markkaa. Toki nykyään niiden hinnat on nousseet

Äitini otti vammaistukeni, lapsilisäni ja maksoin silloin hetken aikaa vuokraa, kun vielä asuin kotona.[/quote No on ollut sitten mummolla massia, perintöverotkin oli siihen aikaan vielä messevät. 

Ja nyt asut jo kolmannessa talossa, jonka senkin olet saanut ilman omaa ansiotasi. Ja silti jaksat päivästä toiseen valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt asut jo kolmannessa talossa, jonka senkin olet saanut ilman omaa ansiotasi. Ja silti jaksat päivästä toiseen valittaa.

Senkuin olet vaan kateellinen.