Kuinka usein ja miten kehut puolisosi ulkonäköä tai ulkoista olemusta?
Tuli mieleen toisen ketjun perusteella kysyä tätä.
Kommentit (26)
En tiedä olenko koskaan kehunut. En vaimoni kanssa ole ulkonäkönsä takia. En todellakaan olisi hänen kanssaan jos ulkonäöllä olisi merkitystä.
Joka päivä. Usein saatan sanoa esimerkiksi, että näyttää niin komealta kauluspaidassa, hiukset on tänään kivasti tai että hänellä on hyvä pylly. Ei toinen voi tietää, jos ei sano.
Joka päivä. Kehun ihanaksi, komeaksi, kerron että näyttää hyvältä. Hän myös kehuu minua päivittäin. Ja kuten eka kommentoija, minäkin lasken toisen koskettelun ja hyväilyn tavallaan ulkonäkökehuna "näytät hyvältä, tekee mieli koskettaa sinua".
Ulkonäköä todella harvoin. Mutta päivittäin sanon, että hän on ihana, rakas jne.
En juuri koskaan. Tuntuisi kovin pinnalliselta keskittyä ulkonäköasioihin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko koskaan kehunut. En vaimoni kanssa ole ulkonäkönsä takia. En todellakaan olisi hänen kanssaan jos ulkonäöllä olisi merkitystä.
Saanko kysyä mitä viimeinen lause tarkoittaa? Sain käsityksen että pidät vaimoasi rumana. Ihmiset ovat erilaisia ja ehkä vaimosi ei kaipaa kehuja, mutta uskoisin että jokainen ilahtuu jos rakas joskus kehuu. Tuskin pahastuisi, jos joskus kehuisit vaikka kampausta, silmiä, hymyä tms. Kai siinä vaimossa jotain kehuttavaa ulkoisestikin on?
Vierailija kirjoitti:
En juuri koskaan. Tuntuisi kovin pinnalliselta keskittyä ulkonäköasioihin.
Ei kai se ole yhtä kuin pinnallista keskittymistä ulkonäköön jos silloin tällöin kehuu kumppaniaan? Erikoista ääripääajattelua. Onko sekin pinnallista, kun tykkää nätistä maisemasta ja sanoo sen ääneen? Piristää kummasti suhdetta, kun välillä muistaa sanoa toiselle kauniita asioita ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko koskaan kehunut. En vaimoni kanssa ole ulkonäkönsä takia. En todellakaan olisi hänen kanssaan jos ulkonäöllä olisi merkitystä.
Saanko kysyä mitä viimeinen lause tarkoittaa? Sain käsityksen että pidät vaimoasi rumana. Ihmiset ovat erilaisia ja ehkä vaimosi ei kaipaa kehuja, mutta uskoisin että jokainen ilahtuu jos rakas joskus kehuu. Tuskin pahastuisi, jos joskus kehuisit vaikka kampausta, silmiä, hymyä tms. Kai siinä vaimossa jotain kehuttavaa ulkoisestikin on?
Olen eri, mutta ajattelen samoin kuin lainaamasi. Minustakin parisuhteessa ollaan ihan muista syistä kuin ulkonäön takia. Jos parisuhde perustuu ulkoisiin asioihin, se ei vaikuta kovin kestävältä ratkaisulta. Kehua voi muutenkin kuin keskittymällä ulkonäköön.
Kehun mieheni ulkonäköä joitain kertoja päivässä. Yleensä se tulee mylväistyä ääneen kun mies tulee esim. suihkusta tai muuten kääntyy kulmaan, jossa havahduin miehen miellyttäviin piirteisiin totuttua enemmän. Liian usein tulee huomioitua miehen komeus kun ottaa lasit päästä, mieheni on komeampi ilman laseja, mutta liian usein kehun heti kun ottaa lasit pois. Oon kyllä kehaissut niitä lasejakin paikatekseni... Useamman kerran päivässä tulee myös toisiamme kiiteltyä asioiden hoidosta tai huomioinnista. Pari/muutaman kerran viikossa kerrok miehelle myös olevani ylpeä hånen valinnoistaan tai miten hoitaa/huolehtii asiat. Kyllä mielestäni enemmän sanon positiivista kuin negatiivista. Mies myös huomioi ja kehuu paljon päivittäin. Ehkä täten ollaan vielä yhdessä kolmen lapsen kanssa, on kans aika vaativaa joskus ja usein aika/vireys vähissä esim. keskusteluille. Ei varmaan tulisi mitään jos se vähäinen aika pitäisi selvittää keskenäisiä riitoja/mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En juuri koskaan. Tuntuisi kovin pinnalliselta keskittyä ulkonäköasioihin.
Ei kai se ole yhtä kuin pinnallista keskittymistä ulkonäköön jos silloin tällöin kehuu kumppaniaan? Erikoista ääripääajattelua. Onko sekin pinnallista, kun tykkää nätistä maisemasta ja sanoo sen ääneen? Piristää kummasti suhdetta, kun välillä muistaa sanoa toiselle kauniita asioita ;)
Vain lapsi luulee, että kehujen pitää liittyä ulkonäköön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En juuri koskaan. Tuntuisi kovin pinnalliselta keskittyä ulkonäköasioihin.
Ei kai se ole yhtä kuin pinnallista keskittymistä ulkonäköön jos silloin tällöin kehuu kumppaniaan? Erikoista ääripääajattelua. Onko sekin pinnallista, kun tykkää nätistä maisemasta ja sanoo sen ääneen? Piristää kummasti suhdetta, kun välillä muistaa sanoa toiselle kauniita asioita ;)
Minun mielestäni on. Minulle sisältö on ulkokuorta tärkeämpää. Maisema on ontuva vertaus, koska maisemassa et voi kehua luonnetta, käytöstä tms. koska maisemassa on vain se ulkonäkö. Ihmisessä taasen ulkonäkö on vain yksi osa. Minulle se kaikkein merkityksettömin osa. Ulkoinen kauneus muuttuu ja usein katoaakin. Sisäiset ominaisuudet ovat pysyvämpiä. Kauniita asioita voi sanoa mainitsematta ulkonäköä.
Liika kehuminen vie parhaan terän kehuilta kun ne tulevat oikeasti sopivaan kohtaan. Säännöstely on fiksua.
Toiset on niin sairaita päästään ettei voi olla onnellisia vaan vikoilevat . Vikojen etsijät ei näe mitään hyvää missään.
Mää laitan vaimolle usein hollantilaiset letit. Illalla saan sitten vähän vetää niistä.
En enää kehu, koska hän ei halua eikä koskaan itse kehu. Suhteemme alkuaikoina kerroin, kuinka hyvältä hän mielestäni näyttää ja hän sanoi, että kokee sen pinnalliseksi eikä halua parisuhteen perustuvan sellaisiin asioihin, joten lopetin. Itse en ole koskaan saanut kokea itseäni haluttavaksi, vaikka olen pyytänyt ja ilmaissut, että minä puolestaan kaipaisin myös sellaista palautetta.
Ei ole puolisoa, mutta jos olisi, niin omasta mielestäni olisi kivaa jättää post-it-lappuja sinne sun tänne piiloon ja näkyville ja niissä lukisi esimerkiksi "olet söpö :3" tai "sinulla on kauniit hiukset". Se olisi täysin selvää, että jossakin vaiheessa nainen kilahtaisi niistä lapuista, kun löytää niitä kahvipurkista ja pakastimesta. :D -Lauri
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä. Usein saatan sanoa esimerkiksi, että näyttää niin komealta kauluspaidassa, hiukset on tänään kivasti tai että hänellä on hyvä pylly. Ei toinen voi tietää, jos ei sano.
Miksei voisi tietää jos toinen ei sano? Se tekee susta ruman jos toinen ei kehu ja satavarmasti maailman kauneimman jos joku sanoo niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En juuri koskaan. Tuntuisi kovin pinnalliselta keskittyä ulkonäköasioihin.
Ei kai se ole yhtä kuin pinnallista keskittymistä ulkonäköön jos silloin tällöin kehuu kumppaniaan? Erikoista ääripääajattelua. Onko sekin pinnallista, kun tykkää nätistä maisemasta ja sanoo sen ääneen? Piristää kummasti suhdetta, kun välillä muistaa sanoa toiselle kauniita asioita ;)
Minun mielestäni on. Minulle sisältö on ulkokuorta tärkeämpää. Maisema on ontuva vertaus, koska maisemassa et voi kehua luonnetta, käytöstä tms. koska maisemassa on vain se ulkonäkö. Ihmisessä taasen ulkonäkö on vain yksi osa. Minulle se kaikkein merkityksettömin osa. Ulkoinen kauneus muuttuu ja usein katoaakin. Sisäiset ominaisuudet ovat pysyvämpiä. Kauniita asioita voi sanoa mainitsematta ulkonäköä.
Jaa. Kyllä minun mieheni ainakin kehuu molempia. :D Ei kyllä haittaisi jos ei kehuisi kumpaakaan, tiedän itsekin mitä olen ja mitä en ole.
Me ollaan molemmat huonoja sanalliseen kehumiseen. Molemmat kuitenkin koskettaa, silittää, puristaa ja halii päivittäin. Mun mielestä tämäkin on kehua.