Ihmeellinen muka-auttaminen

Suomalla tämän avun vaikka et et tarvitse tuotat toiselle hyvän mielen. Se on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalla tämän avun vaikka et et tarvitse tuotat toiselle hyvän mielen. Se on tärkeintä.

Samalla toimit kätevästi ilmaisena lajittelijana, kierrätyskeskuksena ja kaatopaikkana.

Ei kannata olla liian pessimisti.

Tuttua. "Ota siitä mitä käytät ja toimita loput roskiin/kierrätykseen/kirppikselle/mihin vaan mihin minä en jaksa niitä raahata". 

Eli oikeasti se apu menee tuossa niin päin, että sinä autat häntä pääsemään tarpeettomasta tavarasta eroon.

Minä olen käännyttänyt marjantuojan pois ovelta. Tuo marjantuoja oli kuullut huhun, että me haluaisimme ko. marjoja. Sanoin, että se on kyllä ollut joku muu kuin minä, koska meillä ei kukaan niitä syö juuri niitä marjoja.

Vierailija kirjoitti:

Suomalla tämän avun vaikka et et tarvitse tuotat toiselle hyvän mielen. Se on tärkeintä.

Tärkeämpää kuin se että itselle tulee huono mieli ja turhaa vaivaa/ajan ja jopa rahankulua; pesukoneen käyttö, tavaran rahtaaminen muualle?

Uskotko itse että ko ihmiset ihan vilpittömin mielin haluavat auttaa ja ilahduttaa?

Kaatopaikka maksaa. Halvemmalla pääsee kun kärrää tavarat hölmöille sukulaisille.

Ja sitten sun kuuluu vielä vuolaasti kiitellä tästä korvaamattomasta avusta, muuten olet kiittämätön let uk ka.

Jos tuoja on niin hyvässä kunnossa, että itse tuo ovelle, jaksaa hän kyllä viedä ne muuallekin kierrätykseen. Luulisi, että ilahtuisi enemmän, kun saisi viedä johonkin, missä tavaralle on oikeasti tarve. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalla tämän avun vaikka et et tarvitse tuotat toiselle hyvän mielen. Se on tärkeintä.

Tärkeämpää kuin se että itselle tulee huono mieli ja turhaa vaivaa/ajan ja jopa rahankulua; pesukoneen käyttö, tavaran rahtaaminen muualle?

Uskotko itse että ko ihmiset ihan vilpittömin mielin haluavat auttaa ja ilahduttaa?

Minusta se on myös jonkinasteista vallankäyttöä, kävellään toisen tahdon ja sanomisten yli vaikka kuinka selväksi toinen sanoisi "ei kiitos, en tarvitse, en halua".

Ja vielä kiitollinen pitäisi olla :(

Me saatiin kerran rämät ulkokalusteet… siinä sitten mietittiin että mihinkä ne kuskattaisiin.

Itseäni ottaa päähän esim. äitini, joka aina antamassa neuvoja saatesanoin hakisit apua, mutta ei ikinä itse tarjoudu auttamaan. Sitten häntä itseään pitäisi olla auttamassa heti, kun vaan soittaa, että tarttis apua jossain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalla tämän avun vaikka et et tarvitse tuotat toiselle hyvän mielen. Se on tärkeintä.

Tärkeämpää kuin se että itselle tulee huono mieli ja turhaa vaivaa/ajan ja jopa rahankulua; pesukoneen käyttö, tavaran rahtaaminen muualle?

Uskotko itse että ko ihmiset ihan vilpittömin mielin haluavat auttaa ja ilahduttaa?

Minusta se on myös jonkinasteista vallankäyttöä, kävellään toisen tahdon ja sanomisten yli vaikka kuinka selväksi toinen sanoisi "ei kiitos, en tarvitse, en halua".

Ja vielä kiitollinen pitäisi olla :(

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ottaa päähän esim. äitini, joka aina antamassa neuvoja saatesanoin hakisit apua, mutta ei ikinä itse tarjoudu auttamaan. Sitten häntä itseään pitäisi olla auttamassa heti, kun vaan soittaa, että tarttis apua jossain.

Ja mitenkä jotkut tarvitsevat niin usein apua?

Vierailija kirjoitti:

Kaatopaikka maksaa. Halvemmalla pääsee kun kärrää tavarat hölmöille sukulaisille.

No ei välttämättä maksa, monet tavarat saa viedä kierrätykseen ilmaiseksi.

Itse olen saanut kokea sellaisen, että ensin tarjoamalla tarjotaan apua ja sitten vähän ajan päästä tulee ihan lasku perästä. Sukulaisesta kyse, vieläpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ottaa päähän esim. äitini, joka aina antamassa neuvoja saatesanoin hakisit apua, mutta ei ikinä itse tarjoudu auttamaan. Sitten häntä itseään pitäisi olla auttamassa heti, kun vaan soittaa, että tarttis apua jossain.

Ja mitenkä jotkut tarvitsevat niin usein apua?

Se apu voi olla kaikkea kaukosäätimen toimimattomuudesta keittiöremppaan ja sellaisena ajankohtana, etten tosiaan lähde ajamaan ja katsomaan, mikä kaukosäädintä vaivaa.

Parasta on se, jos tällaisessa tapauksessa pyydetään vielä rahaa! Esim tuttava tarjosi meille lapsensa pieneksi jääneitä talvivaatteita. Sanoin, että meillä on jo kahdet, mutta voin ottaa vastaan, jos ei tosiaan ketään muuta tule mieleen joka tarvitsisi. Tuttava totesi vaatteita myöhemmin antaessaan, että jos laitat vaikka pari kymppiä laitat tilille!

Minullekin on tuotu jätesäkillinen vanhoja XXL-koon vaatteita (olen M-kokoa!) ja olettettu ilmeisesti että minä sitten autottomana kiikuttaisin ne vaatekeräykseen johonkin jumalan selän taakse tai näkisin muuten aikaa ja vaivaa niiden torissa tai roskalavalla lahoitteluun. Ei kiitos, en kaipaa ylimääräistä työtä. Kävin vaatteet läpi, jos siellä olisi minulle sopivia vaatteita, vaan ei ollut. Kiikutin kaiken energiajätteeksi. Tiedän, että se oli jokseenkin kyseenalaista ja olisin voinut vaatia lahoittelijaa hakemaan tavaransa takaisin, käyttökelpoisia vaatteita kun olivat. Ei minulla kuitenkaan ole tilaa alkaa säilyttelemään nurkissani luoja ties kuinka kauan näitä lahjoituksia, jotka pitäisi lahjoittajan hakea pois. En ole mikään kierrätyskeskus. Tuntuihan se vähän tuhlaukselta, mutta näin oli minun omalta kannaltani itsekkäästi ajateltuna paras.

Vierailija kirjoitti:

Me saatiin kerran rämät ulkokalusteet… siinä sitten mietittiin että mihinkä ne kuskattaisiin.

Tostahan olisi melkein voinut tehdä rikosilmoituksen, että dumppasivat roskaa teidän pihalle.