Lue keskustelun säännöt.
Onko ihminen yksiavioinen eläin?
04.11.2009 |
Mitä sanotte? Onko ihmisille luontevampaa olla loppuelämä yhden kumppanin kanssa vai harrastaa erilaisia suhteita sitoutumatta täysin yhteen ihmiseen? Voiko saada eri ihmisiltä eri asioita vai pitääkö yhden ihmisen tyydyttää yksilön kaikki tarpeet?
Kommentit (5)
Onko siis ok esimerkiksi se, että on yksi kumppani kotona arjen elämistä varten ja toinen tai monta muuta kodin ulkopuolella seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä varten? Voiko sellainen parisuhde toimia? Alkaako yhteiskunta jossain vaiheessa hyväksyä myös löyhemmän moraalin toimintatavat? Unohtuuko perinteinen "kunnes kuolema meidät erottaa"??
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta emme ole yksiavioisia, toisaalta taas ihmiselle on luontaista (ainakin johonkin rajaan asti) mustasukkaisuus ja omistushalu.
Minua kiehtoo ajatus suhteesta, jossa arki jaettaisiin jonkun tietyn ihmisen kanssa, mutta kokeilunhalua saisi toteuttaa kenen kanssa tahansa, kunhan säännöt olisivat selvät. Siinä vain on aivan loputtomasti sudenkuoppia...
Siis siinä mielessä, että ihmislapsen matka aikuiseksi kestää kovin kauan ja kasvatustyössä tarvitaan molempia aikuisia.
Kyllä se on vastuullisuutta, että ei lähde sekoilemaan muiden kanssa, vaikka olisi tilaisuuskin.
Juuri siksi että hänen lisääntymis- ja pariutumiskäyttäytymistään ohjaavat muutkin asiat kuin vaistot ja himot.
Kysymys ei ole kuitenkaan täysin yksioikoinen. Ihmisellä on biologiset viettinsä jakaa siementä ja toisaalta paritella mahdollisimman monen miehen kanssa parhaat siittiöt saadakseen
Kuitenkin nykyihmisellä on poikkeuspirre, joka erottaa meidät muista eläimistä; moraali ja etiikka ohjaavat käyttäytymistämme siinä missä vietitkin. Tämähän koskee monia ihmiselämän osa-alueita ja on osaltaan mahdollistanut kehityksemme.