Miten voisin muuttaa itseni vähemmän puuttuvaksi äidiksi?
Olen aina ollut kauhea höösääjä, lapseni on todella ihana ja taitava lapsi mutta puutun lähes kaikkeen hänen tekemisiinsä, olen itsekin huomannut itsestäni tämän huonon piirteen, annan neuvoja ja ohjeistanut todella kontrolloidullakin tavalla... ongelma on vain etten osaa lopettaa. Jos lapsi ei tee miten käsken, paasaan, jankutan, hoputan... lapsi on 9-vuotias ja olen miettinyt että aiheutanko käytökselläni sen että hänestä tulee vähemmän itsenäisempi ja oma-aloitteisempi. Onko täällä muita vanhempia jotka näkevät tästä itsensä? Hyväähän minä vain tarkoitan mutta onko tämä jo liikaa.
Kommentit (5)
Voisitko jotenkin ajatella niin, että olisi mielenkiintoista kannustaa häntä itse kantamaan vastuuta vähän enemmän? Itsestäni se on yksi vanhemmuuden hauskimmista puolista, kun saa seurata lapsen itsenäistymistä. Ehkäpä liika reippauden vaatiminen on tuossa kääntöpuolena, mutta joku tasapaino höösäämisen kanssa.
Mä oon myös sellainen my way-mamma.. 😬 Esim. nyt on 4. luokkalaisella läksynä todella isotöinen kuvis/kässä-projekti, joka ei lastani kiinnosta tippaakaan. Niin olen pilkkonut homman osiin ja tässä viikonloppuna aina sopivassa välissä komentanut hänet tekemän taas yhden pätkän eteenpäin. No työ on jo pian loppusuoralla (jos vielä jatketaan), mutta ei tämä nyt näin pitäis mennä.. 😑
Äidit ovat erilaisia. Kun itse huomaat, että voisit tehdä toisin, olet jo voiton puolella. Opettele laskemaan edes viiteen ennenkuin alat antaa ohjeita. Kyllä se siitä. Ja parempi äiti olet kuin sellainen, joka ei välitä!!
Mieti, miksi toimit noin. Mitä ajattelet, että tapahtuisi, jos lakkaisit puuttumasta?
Kannattaa yritä hillitä omaa käytöstä.
Itestä tuon vuoksi tuli todella epävarma, vainoharhainen ja kaikkia itsestäänselviä asioita kysyvä.
Anna lapselle kuva, että olet tukena hänelle mutta anna hänelle myös tilaa kasvaa itse.