Kuka teillä päättää mitä syötte minäkin päivänä?

Minä päätän. Aina. Vaikka välillä olenkin lopulta itseni kanssa eri mieltä.

Minä joudun päättämään, kun mieheltä ei saa mitään apua.

Mäkkärin ruokalista on rajoitteena ja siitä yleensä valitaan samat ateriat.

Se joka kokkaa, päättää.

Se joka käy kaupassa. Jos kaupassa kävijä ei tee ruokaa, kysyy yleensä mielipidettä siltä joka sen valmistaa.

Kumpikin syö mitä haluaa. Minä päätin sillon kun lapset asui vielä kotona.

Minä päätän. Jos kysyn mieheltä, on ehdotus aina jotain makkararuokaa tai kalapuikkoja. Tai eineslihapullia.

Yhdessä päätetään. Koskaan ei ole vielä tullut tarvetta tehdä eri ruokia sen takia, että toisen ehdotus ei olisi kelvannut. Hyvin usein myös kokkaillaan yhdessä. 

Kaupan punasilmätuotteet päättävät jotka ovat tarjouksessa, mitä milloinkin syömme. Pari kertaa kuukaudessa kysyn suosikki-ruokaa mieheltäni. Ei lapsia.

Aina löytyy joku joka ei jostain ruuasta tykkää. Ideoita saa antaa, lapset myös. Joskus itsellä lyö pää niin tyhjää, et pyörii samat ruuat mielessä. Treenipäivinä jotain vähän helpompaa ruokaa, vapaapäivinä joutaa hauduttaa lihaa pitkään uunissa.

Mietitään yhdessä

Meillä on neljä kouluikäistä lasta. Viikon ruokalista tehdään niin, että jokaiselle perheenjäsenelle on yksi viikon päivä jolle valitsee ruuan. Ehtona on, että ei joka viikko sanoa samaa ruokaa. Seitsemäntenä päivänä sitten joko tilataan noutoruokaa tai kyhäillään jotain jämistä. 

Mies päättää, vaikka kysyykin muodon vuoksi.

Hän käy kaupassa ja kokkaa meillä, ja toisaalta minä syön mitä tahansa mitä hän tekee. Mies on ravintola-alan ammattilainen.

Salaatin teen minä, ja siihen pyydän tuomaan usein tiettyjä aineksia ihan erikseen. :D

Mulla saattaa olla joku idea ja ehdotan sitä miehelle. Joskus tehdään sitä, joskus keksitään muuta. Muksuiltakin kysytään ideoita.

Kukaan ei siis yksin päätä, kaikkien ehdotuksia tehdään vaihtelevasti.

Se päättää, joka laittaa ruokaa. Jos teineillä ei ole mielipidettä omilla kokkausvuoroillaan, päättää ruuan aikuisista se, joka käy kaupassa (toki miettien sen, mitkä ruuat teineiltä onnistuu helposti). Yleensä viikonloppuisin mietitään seuraavan viikon ruuat ja jaetaan kokkausvuorot (epäsäännölliset työajat vaikuttaa näihin).

Mä yleensä päätän, kun teen yleensä ruuan.

Joka toinen viikko päätän minä yhteistyössä lasten kanssa. Kaikki saa ehdottaa. Usein vastaus on "ihan sama" tai "jotain vaan".

Joka toinen viikko ollaan miehen kanssa kahdestaan ja silloin yritän saada miestä ehdottamaan ruokia, kun en tosiaan itse jaksaisi aina miettiä. Miehen lempivastaus on "ei väliä". Silloin ilmoitan, että hän voi sitten hoitaa kokkauksen, kun minä en osaa tuota ruokaa tehdä. Lopputulos on se, että useimmiten tehdään vuorotellen ruoat.

Kysyn toiveet, mutta minä päätän, koska käyn kaupassa ja kokkaan.

M55

Ikävä kyllä yleensä minä. En millään jaksaisi ja vihaan kokkaamista, mutta einekset tulisi liian kalliiksi. 

Anoppi. Haha, no ei