Puolison käytös, sairaus vai persoona ?

Kaipaisin näkemyksiä asiaan.

Puolisoni on aina ollut hanakka siihen, että hän on aina oikeassa. Suhteessamme on ollut paljon väittelyitä ja asia ei ole ollut sen suurempi ongelma. Vahva omalaatuinen persoona kyseessä.

MUTTA. Hänen toimintansa on vain pahentunut vuosien mittaan. Suoranaisesti välillä mietin, ei kai hänellä ole jokin alkava muistisairaus? Kyseessä 40v mies.

Miehestä on viimeisen vuoden aikana tullut aivan mahdoton tilanteissa, joissa kyseenalaistan sen mitä hän sanoo. Voi olla aiban jokin arkinen tilanne. Viimeksi lenkillä mietimme mikä sieni oli kyseessä. Mies sanoi mikä sieni mutta minä olin eri mieltä- olemme molemmat sienistä kiinnostunut. Mies aloitti kauhean paasaamisen, että häntä ei kukaan koskaan usko, minä en luota häneen kun en usko, kollegatkaan tai ystävät ei usko että hän voi tietää mitään jne.

Saman tyyppinen reaktio on toistunut viimeisen puolen vuoden ajan monta kertaa. Miehen reaktio on niin voimakas että vaikka tietäisin hänen olevan väärässä en enää yleensä sano sitä. Hän ottaa kauhean henkilökohtaisesti sen, jos hän ei esim. tiedä jotain asiaa ja minä sanon miten asia on. Hän ei kestä sitä että joku muu voisi tietää / olla oikeassa. Hän ei kestä muutenkaan mitään huomauttelua.

Mies on myös ollut väsyneempi, on päänsärkyjä ollut yli vuoden joille ei löytynyt selitystä (ei tehty magneettikuvaa). Mies on pahalla tuulella paljon ja se näkyy myös toiminnassa lasten kanssa. Mies puhuu lasten kuullen että hänen elämänsä olisi niin helppoa jos hän olisi vaan yksin, mikä on todella outoa häneltä. Yksi päivä kysyin mieheltä että miksi olet pahalla tuulella, kävikö töissä jotain? Mies sanoi että hän käyttäytyy vain niin, miten muut (minä ja lapset) käyttäyyy häntä kohtaan. Vaikka emme me niin käyttäydy.

Miehellä kävi myös töissä virhe vähän aikaa sitten, mitä ei ole käynyt koskaan ja mistä hän on aina puhunut, ettei hänelle koskaan käy ko.vihettä koska se on ammattitaidotonta. Tapauksen jälkeen kehotin, menisikö kuitenkin lääkäriin koska on ollut päänsärkyjäkin.

Tuntuu myös, että mieheen on vaikeampi saada kontaktia. Ja kun hän touhuaa omiaan, jo se jos kysyn mitä hän touhuaa saattaa saada hänet vastaamaan ” Taas minua häiritään, miksi en saa koskaan olla rauhassa, miksi muut saa tehdä mitä haluaa mutta minä en saa minuuttiakaan rentoutua ” - vaikka en millään tavalla ilmaise että estäisin häntä, lähinnä vaan keskustelun vuoksi ja uteliaisuuttani kysyn, mitä hän tällä hetkellä rakentelee tms.

Vai onko puolisoni vaan hankala persoona ja iän myötä hankaloituu vaan?
Ajatuksia?