Lue keskustelun säännöt.
Naisena intohimo suhteessa on minulle tärkeää...
15.09.2021 |
...Mutta miehet tuntuvat haluavan suhteen joistain ihan muista syistä. Minulla on olevinaan hyvä luonne tai jotain sellaista. On minullekin keskustelut ja huumori tärkeitä, mutta näköjään naisellekin voi käydä näin.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Laihduta.
Olen ollut koko aikuisiän normaalipainoinen, välillä vähän kevyempi ja välillä painavampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kyllä kiva tietää miksi näin käy. Ylipaino ei ainakaan ole syy. -AP
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Jos intohimoa ei ole edes alussa niin kohta ei ole enää mitään. Se nyt on odotettavaa että vähän laantuu. -Ap
Ihan yleistä pohdintaa. Jos haluaa intohimoa suhteeseen niin silloin on osoitettava halua sitä kumppaniaan kohtaan. On vaikea olla intohimoinen jatkuvasti viilipyttyä tai saati sitten kivimuuria kohtaan. Koskee kumpaakin sukupuolta. Intohimo kuolee varmasti, mikäli vain toinen saa paistatella sen kohteena. Intohimon perustuksina toimivat mielestäni kunnioitus, välittäminen ja arvostus siinä mielessä, että jos en noita koe toisen puolelta on vaikea käynnistyä, vaikka toinen osoittaisikin himonsa.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Jos intohimoa ei ole edes alussa niin kohta ei ole enää mitään. Se nyt on odotettavaa että vähän laantuu. -Ap
Ei pidä paikkansa. Intohimoa korostavat kyllä usein uskovat näin koska he kokevat asiat vain intohimon tai intohimon puutteen kautta.
Juuri ne alussa intohimoisimmat suhteet ovat niitä joissa sitä on lopuksi vähiten. Parhaimmillaan (ei siis aina) ne tasaisemmat suhteet voivat olla sitä samaa hyvää tasaisuutta vaikka elämän loppuun saakka.
Minulla on esim. ollut nuorena suhteita joissa alussa seksiä oli kuin nuorilla kaneilla vaikka kuinka monta kertaa päivässä ja joissa vuoden päästä nukuttiin eri huoneissa. Sen jälkeen taas on tullut suhde jossa alussa seksiä oli sellainen 3-4 kertaa viikossa ja nyt 25 vuoden jälkeen edelleen 2 kertaa viikossa.
Joka kerta kun olen aloittanut suhteen, jossa intohimoa ei ole, mies on alkanut ajan myötä ällöttämään. Olkoonkin vaikka kuinka ihana ihminen muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut miehet, kuten narsistit, osoittavat intoa alussa. Se menee ohi ja he käyttävät, hyväksikäyttävät ja roskaavat naisia. Ihmettelen, onko todellisia rehellisiä, terveitä miehiä vielä olemassa.
Ihmiset varmaan kokevat ja määrittelevät intohimon eri tavoilla. Jollekin se on sitä että ne vaatteet revitään päältä jo ennen eteistä, toiselle sitä että ajattelee toista jatkuvasti.
Itse en ole koskaan kokenut tuota ensiksi mainittua (enkä usko että voisin edes kokea) mutta jälkimmäistä taas kyllä usein. Jos olen tuntenut miestä kohtaan niin voimakasta henkistä vetoa että en haluaisi mitään muuta kuin olla vain hänen kanssaan, se on kyllä myös saanut aikaan oikein toimivan ja tyydyttävän rakkauselämän. Tämä siitä huolimatta että se rakkauselämä ei ole ehkä jonkun muun mittapuulla ollut aivan valtavan intohimoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suhteen pitää perustua intohimolle niin nämä sinun "suhteesi" tulevat olemaan pelkkiä tinder-panoja.
Tinderin koko idea on juuri siinä että naiset jotka jakavat pillua jokaiselle miehelle joka jaksaa katsella niitä ketjuravintolan illallisen lopuun voivat uskotella itselleen "käyvänsä treffeillä" ja olevansa mielettömän suosittuja "parisuhdemarkkinoilla"
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Intohimo ei tarkoita samaa asiaa kuin alkuhuuma.
Minusta nimenomaan intohimo on rakkaussuhteen perusta. Toimiva arki voi toki olla yhdessä asumisen perusta. Toimivassa suhteessa on nämä molemmat. Tosin, itse keski-ikäisenä kahden lapsen äitinä en edes halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, jolloin ei ole niin väliä sillä, olisiko yhdessä asuessa arki toimivaa. Näin ollen riittää se intohimo ja se että toisen kanssa on hyvä ja mukava olla, ja että kaikki tuntuu luontevalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Jos intohimoa ei ole edes alussa niin kohta ei ole enää mitään. Se nyt on odotettavaa että vähän laantuu. -Ap
Ei pidä paikkansa. Intohimoa korostavat kyllä usein uskovat näin koska he kokevat asiat vain intohimon tai intohimon puutteen kautta.
Juuri ne alussa intohimoisimmat suhteet ovat niitä joissa sitä on lopuksi vähiten. Parhaimmillaan (ei siis aina) ne tasaisemmat suhteet voivat olla sitä samaa hyvää tasaisuutta vaikka elämän loppuun saakka.
Minulla on esim. ollut nuorena suhteita joissa alussa seksiä oli kuin nuorilla kaneilla vaikka kuinka monta kertaa päivässä ja joissa vuoden päästä nukuttiin eri huoneissa. Sen jälkeen taas on tullut suhde jossa alussa seksiä oli sellainen 3-4 kertaa viikossa ja nyt 25 vuoden jälkeen edelleen 2 kertaa viikossa.
Yhden henkilön kokemus kahdesta suhteesta ei ole vielä niin kattava otanta, että kannattaa vetää johtopäätöksiä tai yleistyksiä suuntaan tai toiseen. Veikkaanpa nimittäin, että maailmasta löytyisi aika paljon intohimoisesti alkaneita suhteita, jotka pysyvät läheisinä ja intohimoisina hyvinkin pitkään, jotkut jopa vuosikymmeniä, ja vastaavasti intohimottomina alkaneita suhteita, jotka pysyivät sellaisina ja laantuivat entisestäänkin. Tapauskohtaisesti yhdessä suhteessa on kaikki teoreettisesti mahdollista niin kauan kuin ei vielä tiedetä lopputulosta. Mutta jos olisi laaja otanta suhteita, voisi niiden perusteella tehdä jotain todennäköisyysolettamuksia.
Itselläni on, btw, mennyt asiat juuri päin vastoin kuin sinulla. Minulla ne alussa intohimoiset suhteet ovat pysyneet intensiivisinä, läheisinä ja seksuaalisesti aktiivisempina, kun taas intohimottomampina alkaneet ovat väljähtyneet alle vuodessa, ja seksin määrä on koko ajan ollut vähäisempi ja vähentynyt entisestään ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos suhteen pitää perustua intohimolle niin nämä sinun "suhteesi" tulevat olemaan pelkkiä tinder-panoja.
Tinderin koko idea on juuri siinä että naiset jotka jakavat pillua jokaiselle miehelle joka jaksaa katsella niitä ketjuravintolan illallisen lopuun voivat uskotella itselleen "käyvänsä treffeillä" ja olevansa mielettömän suosittuja "parisuhdemarkkinoilla"
Ei intohimoinen suhde tarkoita sitä, että harrastetaan seksiä kenen tahansa kanssa riippumatta siitä, kiinnostaako kumpaakaan. Nimenomaan intohimoista suhdetta hakiessa EI päädy tuollaiseen "panen kaikkien kanssa, ihan sama kuka ja millä mielellä liikenteessä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap siis miehenä... kaikki naisena tehdyt aloitukset on lähinnä vain omituisia 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Intohimo ei tarkoita samaa asiaa kuin alkuhuuma.
Minusta nimenomaan intohimo on rakkaussuhteen perusta. Toimiva arki voi toki olla yhdessä asumisen perusta. Toimivassa suhteessa on nämä molemmat. Tosin, itse keski-ikäisenä kahden lapsen äitinä en edes halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, jolloin ei ole niin väliä sillä, olisiko yhdessä asuessa arki toimivaa. Näin ollen riittää se intohimo ja se että toisen kanssa on hyvä ja mukava olla, ja että kaikki tuntuu luontevalta.
Minusta taas rakkaussuhteen perusta on rakkaus. Ja se rakkaus ilmenee eri ihmisillä eri tavoilla. Intohimo on taas intohimoisensuhteen perusta. Ja läheskään kaikki eivät kaipaa intohimoista suhdetta koska sellaiset ovat usein aika rasittavaa vuoristorataa. Intohimoa kun pitää yllä se että mennää voimakkaasta tunteesta toiseen eikä intohimo elä tasaisessa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Jos intohimoa ei ole edes alussa niin kohta ei ole enää mitään. Se nyt on odotettavaa että vähän laantuu. -Ap
Ei pidä paikkansa. Intohimoa korostavat kyllä usein uskovat näin koska he kokevat asiat vain intohimon tai intohimon puutteen kautta.
Juuri ne alussa intohimoisimmat suhteet ovat niitä joissa sitä on lopuksi vähiten. Parhaimmillaan (ei siis aina) ne tasaisemmat suhteet voivat olla sitä samaa hyvää tasaisuutta vaikka elämän loppuun saakka.
Minulla on esim. ollut nuorena suhteita joissa alussa seksiä oli kuin nuorilla kaneilla vaikka kuinka monta kertaa päivässä ja joissa vuoden päästä nukuttiin eri huoneissa. Sen jälkeen taas on tullut suhde jossa alussa seksiä oli sellainen 3-4 kertaa viikossa ja nyt 25 vuoden jälkeen edelleen 2 kertaa viikossa.
Yhden henkilön kokemus kahdesta suhteesta ei ole vielä niin kattava otanta, että kannattaa vetää johtopäätöksiä tai yleistyksiä suuntaan tai toiseen. Veikkaanpa nimittäin, että maailmasta löytyisi aika paljon intohimoisesti alkaneita suhteita, jotka pysyvät läheisinä ja intohimoisina hyvinkin pitkään, jotkut jopa vuosikymmeniä, ja vastaavasti intohimottomina alkaneita suhteita, jotka pysyivät sellaisina ja laantuivat entisestäänkin. Tapauskohtaisesti yhdessä suhteessa on kaikki teoreettisesti mahdollista niin kauan kuin ei vielä tiedetä lopputulosta. Mutta jos olisi laaja otanta suhteita, voisi niiden perusteella tehdä jotain todennäköisyysolettamuksia.
Itselläni on, btw, mennyt asiat juuri päin vastoin kuin sinulla. Minulla ne alussa intohimoiset suhteet ovat pysyneet intensiivisinä, läheisinä ja seksuaalisesti aktiivisempina, kun taas intohimottomampina alkaneet ovat väljähtyneet alle vuodessa, ja seksin määrä on koko ajan ollut vähäisempi ja vähentynyt entisestään ajan kanssa.
Tietenkin eri ihmiset kokevat nämä asiat eri tavoilla, en sitä tarkoittanut. Halusin vain ravistella liian ehdotonta aikaisemman kirjoittajan kantaa jossa vain alussa intohimoinen suhde voisi pysyä hyvänä. Minulla siis on ollut juuri päinvastoin. Ja noita intohimoisia suhteita tuli kokeiltua nuorena vähän liiankin monta kertaa ja aina se johti lopulta pettymykseen. Sitten tajusin mikä juuri minulle sopii parhaiten ja menin sitten sitä kohden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Intohimo ei tarkoita samaa asiaa kuin alkuhuuma.
Minusta nimenomaan intohimo on rakkaussuhteen perusta. Toimiva arki voi toki olla yhdessä asumisen perusta. Toimivassa suhteessa on nämä molemmat. Tosin, itse keski-ikäisenä kahden lapsen äitinä en edes halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, jolloin ei ole niin väliä sillä, olisiko yhdessä asuessa arki toimivaa. Näin ollen riittää se intohimo ja se että toisen kanssa on hyvä ja mukava olla, ja että kaikki tuntuu luontevalta.
Minusta taas rakkaussuhteen perusta on rakkaus. Ja se rakkaus ilmenee eri ihmisillä eri tavoilla. Intohimo on taas intohimoisensuhteen perusta. Ja läheskään kaikki eivät kaipaa intohimoista suhdetta koska sellaiset ovat usein aika rasittavaa vuoristorataa. Intohimoa kun pitää yllä se että mennää voimakkaasta tunteesta toiseen eikä intohimo elä tasaisessa elämässä.
Mitä tarkoitat vuoristoradalla? Itse olen aika intohimoisesti rakastuva ihminen, mutta en sanoisi suhteitteni olleen mitään vuoristorataa. Ei intohimo tarkoita mitään tunnetilasta toisene poukkoilua tai ristiriidasta onnenhetkiin tempoilua.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yleistä pohdintaa. Jos haluaa intohimoa suhteeseen niin silloin on osoitettava halua sitä kumppaniaan kohtaan. On vaikea olla intohimoinen jatkuvasti viilipyttyä tai saati sitten kivimuuria kohtaan. Koskee kumpaakin sukupuolta. Intohimo kuolee varmasti, mikäli vain toinen saa paistatella sen kohteena. Intohimon perustuksina toimivat mielestäni kunnioitus, välittäminen ja arvostus siinä mielessä, että jos en noita koe toisen puolelta on vaikea käynnistyä, vaikka toinen osoittaisikin himonsa.
M44
Meillä on miehen kanssa aika inhohimoinen yli vuosikymmenen kestänyt suhde. Luulen sen perustuvan ainakin näihin kahteen tekijään: mieheni on loputtoman kiinnostunut minusta sekä minun eloisuuteeni. Nämä kaksi tekijää yhdessä ylläpitävät intohimoa. Mies kannattalee fyysistä halua ja minä huumorin ja eloisuuden kautta tuon seksiimme iloa, hassuttelua ja viettelyä. Kumpikaan ei enää edes odota toiselta samaa, missä itse on vahva. Tottakai on vähemmän seksin kausia ja sitten on välillä lähes päivittäin.
Realistina totean vielä, että intohimossa on aina ulkonäköaspekti mukana. Vaikka miten päin pyörittelisi, seksi on joltain osin aina esteettinen kokemus ja siksi toisen on miellytettävä silmää. Se, mitä kukin kokee miellyttäväksi, tottakai vaihtelee. Itselläni raja menee jossain siinä normaalipainossa. Toisen on oltava haluttava fyysisesti ja henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se suhde on todella paljon enemmän kuin pelkkä intohimo. Se on suurelta osin arkea ja niiden ihan tavallisten asioiden tekemistä sen toisen kanssa.
Intohimo on kiva lisä välillä mutta tärkeintä on että se kaikki muu toimii myös hyvin. Jos intohimo on ykkösasia suhteessa niin sitä kumppania saa vaihtaa aina vähintään vuoden välein koska se suurin roihu ei sen pidempää kestä.
Minusta on hienoa että yhä useampi mies on tajunnut että se toimiva suhde on nimenomaan se joka toimii arjessa. Liian kauan monet miehet ovat olleet pelkän seksin takia suhteissa jossa se toinen tuntuu lähiltä ärsyttävältä riippakiveltä joka rajoittaa miehen elämää.
Intohimo ei tarkoita samaa asiaa kuin alkuhuuma.
Minusta nimenomaan intohimo on rakkaussuhteen perusta. Toimiva arki voi toki olla yhdessä asumisen perusta. Toimivassa suhteessa on nämä molemmat. Tosin, itse keski-ikäisenä kahden lapsen äitinä en edes halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, jolloin ei ole niin väliä sillä, olisiko yhdessä asuessa arki toimivaa. Näin ollen riittää se intohimo ja se että toisen kanssa on hyvä ja mukava olla, ja että kaikki tuntuu luontevalta.
Minusta taas rakkaussuhteen perusta on rakkaus. Ja se rakkaus ilmenee eri ihmisillä eri tavoilla. Intohimo on taas intohimoisensuhteen perusta. Ja läheskään kaikki eivät kaipaa intohimoista suhdetta koska sellaiset ovat usein aika rasittavaa vuoristorataa. Intohimoa kun pitää yllä se että mennää voimakkaasta tunteesta toiseen eikä intohimo elä tasaisessa elämässä.
Mitä tarkoitat vuoristoradalla? Itse olen aika intohimoisesti rakastuva ihminen, mutta en sanoisi suhteitteni olleen mitään vuoristorataa. Ei intohimo tarkoita mitään tunnetilasta toisene poukkoilua tai ristiriidasta onnenhetkiin tempoilua.
Epäilen että äärettömän harva voi olla jatkuvasti syvästi intohimoinen vuosikymmeniä putkeen. Aika monella se joko hiipuu sellaiselle normaalille arkipäivää sietävälle tasolle tai sitten mennään koko ajan ylös ja alas. Toki poikkeuksia voi olla.
Mutta tarkoitin siis tämän vastauksena siihen aloittajan ihmettelyyn että miksi miehet eivät halua intohimoa. Eli siis siksi että he ainakin ajattelevat sen tarkoittavan rasittavaa ja poukkoilevaa elämää ja he mielummin haluaisivat tasaista helppoa elämää.
Laihduta.