Miksi monet vanhemmat eivät halua millään uskoa, että heidän lapsensa voisi olla koulukiusaaja?
Kommentit (10)
Lapsi voi olla kotona ihan erilainen kuin koulussa. Se hämää monet vanhemmat luulemaan että oma kullannuppu on sitä kodin ulkopuolellakin.
Koska itse on samanlainen ja lapsen käytös heistä täysin normaalia.
Muistan miten ala-asteella minua pahiten kiusannut poika juoksi välitunnilla innoissaan isänsä luokse, kun tämä poikkesi koulun pihalla.
Suorastaan vitutti se pojan lepertelevä käytös.
No toisaalta yläasteella kävi niin, että saatiin hyvissä ajoin tietää, että tämä kiusaaja on muuttamassa pois, niin luokkamme isoin poika päätti antaa vähän takaisin. Kiusaajan isä oli nähnyt tilanteen, mutta ei puuttunut siihen mitenkään.
Voiko siis olla kyse jonkinlaisesta henkisestä lukosta? Eli ei pysty puuttumaan kiusaamiseen, vaikka se kiusaaja tai kiusattu olisi oma lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Koska itse on samanlainen ja lapsen käytös heistä täysin normaalia.
Tämä. Pahimman koulukiusaajatytön äiti oli nuorten psykiatrisella osastolla töissä auttamassa nuoria. Samaan aikaan hänen lapsensa kiusasi minkä kerkesi, varmastikin ajaen muutamankin tuolle osastolle.
Minua tämä nainen ei edes tervehtinyt, vaikka olimme samassa luokka"puuhaporukassa". Ei katsonut päin, ei mitään, ja kuiskutteli ja kihersi naureskellen vieruskaverille omia juttujaan.
Asian myöntämisestä ei ole kuin haittaa itselle ja lapselle.
Kiusaamisesta ei ole itselle tai lapselle mitään haittaa, eikä koulu puutu siihen mitenkään, kunhan vain kieltää sen loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Asian myöntämisestä ei ole kuin haittaa itselle ja lapselle.
Kiusaamisesta ei ole itselle tai lapselle mitään haittaa, eikä koulu puutu siihen mitenkään, kunhan vain kieltää sen loppuun asti.
Tarkennuksena kommenttiisi, että koulu ei kiellä kiusaamista, vaan sen, että sitä tapahtuu.
Samasta syystä kuin ihminen ei itse usko olevansa hankala tyyppi, vaan aina kaikki muut ovat narsisteja jne.