Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aloitan huomenna ensimmäisessä työpaikassa..
12.09.2021 |
.. vieläpä sellaisessa työssä, mistä ei ole mitään kokemusta ennestään. Odotan innolla, mutta samalla jännitän, että millaisia tulevat työkaverit tulevat olemaan, millainen ryhmähenki osastolla on ja tuleekohan yksikään työkaveri pitämään minusta. 😬
Olen ollut ainoastaan kouluissa tähän asti, enkä juurikaan koskaan saanut niistä kavereita, muut ovat muodostaneet porukoita, mutta itse ollut vain omissa oloissani. Olen alussa hieman hiljainen ja ehkä jopa ujo, enkä oikein koe osaavani tutustua uusiin ihmisiin aina. Olen kuitenkin todella rento ja huumorintajuinen ihminen, enkä mitenkään kovin sisäänpäin suuntautunut tai vaikeasti tavoitettava.
Toivon todella että saisin tästä työpaikasta uusia, huumorintajuisia ja mukavia tuttuja, joiden kanssa olisi kiva ja hauska tehdä töitä yhdessä.
Millaisia muiden ensimmäiset työpäivät / -viikot ovat olleet? Onko jännittänyt kuinka paljon, tapahtunut kommelluksia, heti tutustuttu uusiin... Olisi kiva kuulla kaikenlaisia kokemuksia.
Kommentit (13)
Ole kohtelias, avulias ja oma itsesi. Sillä pääseekin jo pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä.
Kannattaa olla vain oma itsensä ja kysyä AINA kun jokin on epäselvää. Kysyminen on merkki fiksuudesta.
Olet siis suorittanut vasta peruskoulun ja sielläkin jäi tet jakso välistä?
Jos tulee moka niin siihen ei kannata kaatua. Niitä tekee kaikki alussa ja niistä oppii.
Minulla on 20 vuotta työkokemusta. Vaihdan työpaikkaa saman alan sisällä ja menen työhön, jota tein nuorempana. Asiat on muuttuneet, osaamistani joudun päivittämään ja iso joukko uusia työkavereitakin tulossa. Jännittää. Ei tämä muutu vaikka ikää ja kokemusta on.
Kukaan ei odota, että hyppäisit hevosen satulaan heti ja tietäisit miten ja minne pitää ratsastaa. Kysyt aina, jos et jotain tiedä. Niin minä olen tehnyt aina. Tsemppiä!😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tilanne oli viime vuonna. Jännitti vähän, mutta pitää vaan mielessä sen että ei tarvitse osata vielä yhtään mitään ensimmäisinä viikkoina vaan se on opettelua. Koronan takia ei ollut niin paljon porukkaa paikalla eli sain tutustua rauhassa yksittäin ihmisiin. Kivaa oli :)
Osata vielä yhtään mitään? Kai sitä sentään jotain pitää osata?
Onnea työpaikan johdosta ja tsemppiä työhön! Toivottavasti saat mukavia työkavereita. Kiva lukea tältä palstalta välillä näin positiivinen avaus.
Olen itse ollut työelämässä niin pitkään, etten enää muista alkuaikojen tunnelmia tai kommelluksia, mutta pieni jännitys kuuluu aina asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 20 vuotta työkokemusta. Vaihdan työpaikkaa saman alan sisällä ja menen työhön, jota tein nuorempana. Asiat on muuttuneet, osaamistani joudun päivittämään ja iso joukko uusia työkavereitakin tulossa. Jännittää. Ei tämä muutu vaikka ikää ja kokemusta on.
Kukaan ei odota, että hyppäisit hevosen satulaan heti ja tietäisit miten ja minne pitää ratsastaa. Kysyt aina, jos et jotain tiedä. Niin minä olen tehnyt aina. Tsemppiä!😊
Meillä oli 5 minuutin perehdytys ja suoraan syvään päätyyn.🤣
Vierailija kirjoitti:
Tuo tilanne oli viime vuonna. Jännitti vähän, mutta pitää vaan mielessä sen että ei tarvitse osata vielä yhtään mitään ensimmäisinä viikkoina vaan se on opettelua. Koronan takia ei ollut niin paljon porukkaa paikalla eli sain tutustua rauhassa yksittäin ihmisiin. Kivaa oli :)
Ei nyt olla ekaluokkaa aloittamassa. On paljon perusasioita, joista tulee suoriutua jo ekan päivän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni reilun parikymmentä vuotta työuraa takana. Minä olen nähnyt työpaikkoja ja Työpaikkoja.
Ensimmäinen koulutuksen jälkeinen työpaikkani oli kummallinen, olisi pitänyt itse hoksata kaikki, neuvoa jos kysyi oli työntekijöiden tapana sanoa ”minä nyt olen niin huono sanomaan tai opastamaan, teen asiat mielummin itse”
Tuolla tuli itseään kiusattua noin vuoden ajan, puoli vuotta meni iltaisin itkiessä kotona, kun koki olevansa vain tiellä.
Toinen työpaikkani alaltani oli työpaikkakiusaamisen ydin. Esimies oli viritellyt kiusaamisen huippuunsa, levitteli tupakkapaikalla muiden / uusien työntyöntekijöiden työhakemuksia joille se oma tupakkaporukka oli siellä nauranut. Ihmisiä irtisanottiin aivan olemattomista syistä. Esimiehen ystävät saivat laiskotella töissä ja muut tekivät töitä lapaluut limassa.
Pelkäsin jokaista työpäivänäni. Jaksoin 10 vuotta ja lähdin itsekin kiusattuna.
Kolmas työpaikkani oli the työpaikka. Unelma duuni, upea esimies ja mahtavat työkaverit. Töihin oli kiva mennä, nautin työstäni ja viihdyin siellä.
Tätä kesti 9 vuotta, tuli organisaatio muutos. Esimies jäi eläkkeelle ja työkaverit vaihtuivat 99%.
Uudet työkaverit olivat mukavia, mutta uusi esimies toi mieleeni tuon kiusaaja esimiehen vuosien takaa. Siinä vaiheessa lähdin kun hän alkoi kohdistamaan minuun outoja sananvalintojaan, käytös ei muutoinkaan ollut esimiesmäistä.
En jäänyt odottamaan tai katselemaan, vaan vaisto käski lähteä eteenpäin.
Nykyinen työni… no joo! On jännä, vaihtuvuus työntekijöiden joukossa on suuri. Ilmapiiri ajoittain ahdistava. Esimiehiä ei kentällä näe, mitä nyt sähköpostiin joskus viestiä laittavat.
Perehdytys ollut sitä ja tätä, itse pitää paljon hoksata.
Osa työkavereista ei tervehdi, murahtelevat tai kääntävät päänsä pois.
Mutta ap:lle tsemppiä, katsele uutta paikkaa avoimin mielin. Kuuntele tuntojasi, luota niihin.
Huonoon paikkaan ei pidä jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Olet siis suorittanut vasta peruskoulun ja sielläkin jäi tet jakso välistä?
Olen ollut TET-jaksoilla ja kesätöissä, lisäksi tehnyt vapaa-ajalla muita töitä, ns. kevytyrittäjä-tyylisesti. Tämä on kuitenkin ensimmäinen "oikea" työpaikkani, mihin ei ole suhteet vaikuttaneet, missä on oikea työsopimus, tuntipalkka ja kokoaikatyö.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea työpaikan johdosta ja tsemppiä työhön! Toivottavasti saat mukavia työkavereita. Kiva lukea tältä palstalta välillä näin positiivinen avaus.
Olen itse ollut työelämässä niin pitkään, etten enää muista alkuaikojen tunnelmia tai kommelluksia, mutta pieni jännitys kuuluu aina asiaan.
Kiitos sinulle ja kaikille muille tsempeistä! ❤️ Ne lämmittää kun olin jo hieman varautunut vauvatyyliseen, negatiiviseen vastaanottoon.
Kysymyksiä esitin haastattelussakin heti, toki niitä herää tässä varmasti alkuaikoina vielä lisää. Yritän olla mahdollisimman rento, enkä ole tähän mennessä muuten oikeastaan jännittänytkään, kuin juuri tätä sosiaalista puolta. Odotan innolla, että pääsen oikeisiin palkkatöihin ja tekemään jotain tulojeni eteen. Opiskelen töiden ohella, joten sekin yhdistämispuoli hieman mietityttää, mutta uskon pärjääväni.
Alue: Aihe vapaa
Tuo tilanne oli viime vuonna. Jännitti vähän, mutta pitää vaan mielessä sen että ei tarvitse osata vielä yhtään mitään ensimmäisinä viikkoina vaan se on opettelua. Koronan takia ei ollut niin paljon porukkaa paikalla eli sain tutustua rauhassa yksittäin ihmisiin. Kivaa oli :)