Miksi jotkut vanhemmat sallivat lapsensa kasvavan kieroon?

Jotkut vanhemmat pitävät sitä selviytyjän merkkinä. Pitää olla ovela, kova, juonitteleva ja päällekäyvä. Niillä eväillä pärjätään maailmassa. Ongelma vaan on että ihminen ei noita juttuja opi varsinaisesti käskystä, vaan ne toimivat jos luonne viittaa siihen. Kiltti, asiallinen ja rauhallinen lapsi ei muuta kuin ahdistuu jos se ajetaan tuon mankelin läpi. 

Narsistivanhemman unelma: omastakin tenavasta tulee aikanaan samanlainen.

Mitä tarkoitat sallimisella? Mistä vanhemmat tietävät, että heidän lapsensa on "kasvamassa kieroon", ja mitä heidän pitäisi tässä tilanteessa tehdä?

Minäkin ihmettelen, miten tämä sallitaan?

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ihmettelen, miten tämä sallitaan?

Siten ettei huonoon käytökseen puututa, päinvastoin.

Itselläni kolme lasta, aikuisia jo. Sulle ap sanoisin ettei maailman ole noin musta valkoinen, yritä myös nähdä harmaansävyjä.

Vanhin lapsistani on paljolti kuvailemasi tyyppinen ihminen. Myös rikollisuutta löytyy, hakee jännitystä. Myöntää että emme ole kasvattaneet häntä tälläiseksi.

Eroa on kun yöllä ja päivällä verrattuna toisiin lapsiimme. Jos meillä ei häntä olisi niin varmasti olisin itsekkin samanlaisten tapauksien suhteen ahdasmielisesti syyllistänyt vanhempia.

Äitini oppitunti numero 1 kun olin lapsi kuului: älä ikinä tunnusta mitään vaikka tietäisitkin olleesi väärässä.

Soittakaa George Arlissille!