Mitä sinä toivot mieheltäsi? Missä mies on epäonnistunut?

Läheisyyttä, suukkoja ja halauksia

Toivoin läheisyyttä, vastattuja halauksia, vierekkäin köllöttelyä, vastavuoroista kuuntelua. Toivoin intiimielämää, muutoinkin kuin joskus ja jouluna. Toivoin tukea, että silloinkin, kun vaikka minäkin olen kipeänä, mies voisi olla saatavilla, autella ja ottaa arjesta koppia, ei hipsiä muualle. Toivoin kotoista rauhaa, ettei joku valittaisi ihan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta ja napsahtelisi ihan ihme jutuista. Toivoin hyvää vanhemmuutta, takamuksen nostamista sohvasta, jos lapset jotain tarvitsevat.

Oli kyllä ihan liikaa toivottu, nyt mies jättänyt eikä tarvitse toivoa turhaan.

Haluaisin hänen kunnioittavan minua ja toiveitani, edes joskus. Mutta kaikkeen sanomaani vastaus on: ei.

Hän päättää kaikesta elämässämme.

Ensi sijassa toivon, että hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä yritä muuttaa mitään. 

Toiseksi toivon, että hän asettaa minut tärkeimmäksi siten, että ei tee päätöksiä minun ylitseni, vaan kysyy minun ajatuksiani ja toiveitani. Todennäköisesti olen samaa mieltä, mutta se on arvostuksen merkki, että haluaa tietää, mitä minä ajattelen. 

Tässähän ne tärkeimmät.

Sellainen pikkujuttu vielä, että toivon, että hän tekee pyytämäni asiat nyt eikä huomenna. Manjana-asenne on raivostuttava. 

.

Kuuntelisi joskus ja olisi "läsnä". Siivoaisi välillä. Osoittaisi jotenkin sanoin joskus että välittää, kun on niin etäinen ja tavoittamaton ja jäyhä. 

Hyvin yksinkertaista mutta perustavanlaatuista asiaa: että hän pitäisi minun hänelle kertomat luottamukselliset asiat luottamuksellisina sen sijaan, että puhuu niistä ystäviensä ja sukulaistensa kanssa. Tätä hän ei kuitenkaan halua luvata ja siksi minä en enää avaudu hänelle henkilökohtaisista asioista.

Pahimmin mies on epäonnistunut siinä, että on arvostellut ulkonäköäni ja saanut sillä itsetuntoni laskemaan ja samalla myös menettämään kiinnostuksen seksiin hänen kanssaan. Muutakin on, mutta ne olisivat pikkujuttuja, jos tuo parisuhteen seksuaalinen puoli olisi kunnossa.

Rakkautta ja halua yhdessäoloon. Luotettavuutta. Mies on epäonnistunut kaikessa, hänestä vaatimukseni on kohtuuttomia. Kotitöitä kyllä tekee ja on lasten kanssa ja sen pitäis riittää? Nykyään en odota mitään, niin on parempi olo. Se harmittaa kovin, että seksielämäni on myös kuollut kokonaan tämän suhteen tuloksena.

Toivon että mies ei joudu olemaan mun tarpeiden toteuttaja koko ajan.

Toivon mieheltä hyviä (sekä pinnallisia että syvällisiä) keskusteluja ja sellaista hulluttelevaa asennetta elämään ja seksiin. Esim aamulla ei tehnyt mieli, mutta kun mies hetken malttoi keskustella ihan vain kaikenlaista tyhjänpäiväistä, niin tuosta noin vain alkoikin tehdä mieli. 

Ja pitää olla sellainen mies, joka on avoin kaikenlaiselle tekemiselle. Tosimies lähtee sekä balettiin (edes kerran elämässään) että vaeltamaan. 

Raha-asioissa mies on surkea. En jaksaisi enää maksaa toisen laskuja.

Rakastavaa, turvallista ja rauhallista elämää. Nämä on täyttynyt ja mies ei ole epäonnistunut missään.