Lue keskustelun säännöt.
Miten elää seksiriippuvuuden kanssa?
Neuvoton
05.09.2021 |
Luulen olevani seksiriippuvainen, enkä tiedä miten tämän kanssa saisin elettyä, onko kenelläkään vinkkejä?
Olen 40-vuotias. Tämä alkoi suunnilleen viitisen vuotta sitten. Vaimoani ei ollut seksi kiinnostanut suunnilleen kymmeneen vuoteen käytännössä ollenkaan. Minun oli jatkuvasti vaikeampaa elää asian kanssa, aloin masturboimaan, etsimään virikkeitä netistä yhä enenevissä määrin, aloin hankkimaan leluja jne... jossain vaiheessa aloin etsimään ihmisiä joilla samoja ongelmia kumppaniensa kanssa, löysin useita ja ajatusten/kokemusten jakaminen johti siihen että aloin ajatella että ongelmalle on todellakin tehtävä jotakin, koska voin niin huonosti. Lopulta erilaisten terapioiden kautta päädyin eroamaan ja löysinkin seksistä pitäviä ihmisiä. Se tuntui aluksi hyvältä, sain tehdä asioita joista olin pitkään haaveillut, oli myös ihana huomata että minäkin kiinnostan ihmisiä, minusta suututtiin ja minut huomattiin. Sain kokeilla tosi erilaisia juttuja rimmaamisesta anaaliseksiin, ryhmäseksistä kipuun ja erilaisiin kinkyilyihin ja BDSM:ään. Tällä hetkellä elän monisuhteisesti, mutta yksin. Seksiä saan aiempaan verrattuna todella usein, mutta silti sisältä olen aivan tyhjä. Haen rakkautta lähes pakonomaisesti ja kuvittelen sitä löytäväni noiden seikkailujen kautta. Samalla kuitenkin tiedostan ettei tuo ole minulle hyväksi, en kuitenkaan osaa tehdä muutakaan. Yksinäisyys ja yksin ole unen ovat minulle ihan murskaavia kokemuksia. Välillä mietin itseni vahingoittamista ja itsemurhaakin, minusta on tullut ihminen jollainen en haluaisi olla. Kuitenkaan en osaa enää muutakaan. Haluan saada jatkuvasti vain pidemmälle meneviä kokemuksia, olla uusien ihmisten kanssa tekemisissä jne... Tämä satuttaa minua syvästi ja samalla kuitenkin jatkan samassa kierteessä.
Mitä ihmettä voisin tehdä? En halua elää tällaista elämää. Minulla ei ole mahdollisuutta mennä seksuaaliterapiaan sen kalleuden takia. Olen toista vuotta kognitiivisessa terapiassa, mutta siitä ei ole minulle apua. Olen aivan neuvoton, tällaistakin elämäni tulee olemaan?
Kommentit (46)
Kuulostaa aivan minun elämältäni. Tosin olen vielä avioliitossa ja mies yrittää parhaansa mukaan tyydyttää tarpeeni mutta ei hän voi siinä onnistua.. mun halut ja tarpeet on niin loputtomat. Oon ihan ontto, en pysty ajattelemaan mitään muuta kun seuraavaa viikonloppua ja sitä, että pääsen taas etsimään uuden ihmisen jonka kanssa kokea uutta himoa ja naimaan kunnes en enää jaksa ja nukahdan. Mun mies tietää näistä menoistani, ei hän välitä kun tää avioliitto on jo käytännössä ohi. Elämä tuntuu tuskaisalta. En myöskään tiedä miten tästä pääsisi normaaliin elämään taas kiinni. Kaipa minunkin pitäisi johonkin hoitoon hakeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sinua! Toivottavasti saat apua. Ymmärrän tuon tyhjän olon. Itsekkin olen jonkin sortin riippuvainen, mutta en hae muualta; onneksi on viriili mies ja hänkin seksihalukas..tosin joutuu aika koville, sillä päivittäin haluan paljon.
Rakkauden kaipuu on rassaavaa, ja täyin ymmärrettävää. Onnea matkaasi.
Olisko jostain sexiriippuvaisten vertaistukiryhmästä avuksi samoin kuin AA, NA
Kyllä nuo ryhmät toimii kun niissä vaan
jaksaa käydä
Ehdotan A-klinikkaa. Sieltä saa kaikkiin riippuvuuksiin apua eikä maksa mitään.
Voisit kokeilla kuunnella vaikka
Paavo Järvistä YouTube .Se vois rauhottaa,
jos et heti loukkaannu,vaan annat tulla ja
annat aivojen kelata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaistun. Olen toistaiseksi kieltänyt itseltäni seurustelun ja irtoseksin, koska käytän tuota seksiä hoidon korvikkeena. Haen seksiä pakkomielteisesti, vaikken siitä enää edes nauti. Terapeuttini toi esille, että traumatisoituneena ihmisenä haen stimulointia peittääkseni kärsimyksen, kun oikeastaan itsensä kuntouttamiseksi olisi parempaa hakea rentoutumista (stimuloinnin vastakohta). Rentoutuminen mahdollistaa sen, että joudun ja pystyn kohtaamaan oman pahan olon ja pystyn alkaa purkamaan sitä. Kuulostaa siltä, että sinullakin on paljon asioita, joita juokset pakoon seksin avulla. Juoksetko itseäsi ja tarvitsevuuttasi pakoon, tai kenties sisäistä kärsivää ja yksinäistä lastasi? Suosittelisin sinulle tietoisen läsnäolon ja radikaalin hyväksymisen käsitteisiin tutustumista.
Ja muuten, erilaiset kriisijärjestöt saattavat paikkakunnastasi riippuen tarjota ilmaista seksuaalineuvontaa. Kannattaa googlailla. Suosittelisin myös aidosti joko puhumaan tästä edistyksen puutteestasi terapiassa ja sitten vaihtamaan terapeuttia, jos terapiasuhde ei ole sinulle toimiva. Jos sinulla on kolmen vuoden kuntoutusterapia, vuosikin on tarpeeksi merkittävä aika yrittää eri terapeutilla.
Kuulostaa siltä että kyse on ihan muusta kuin seksistä. Pakenet jotain traumojasi äärikokemuksiin. Jos kognitiivinen terapia ei toimi, kokeile toisenlaista suuntausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikoinaan sama ongelma. Ratkaisuna oli lopulta se että lääkäri määräsi minulle masennuslääkkeitä joiden sivuvaikutuksena oli seksuaalisten halujen väheneminen. Tämän jälkeen pystyi taas keskittymään normaaliin elämään.
Sexpon vertaistukiryhmät seksiriippuvaisille. En tiedä voiko osallistua netitse, jos asut muualla kuin pk-seudulla.
Jos sulla ei ole lapsia, työtä, kumppania tai muuta elämää ylipäätään, niin niitä pitäisi hankkia. Siis et vain voi lopettaa addiktiivista seksiä, vaan sinun pitää saada jotain tekemistä.
Seksiriippuvaisuuteen keskittynyt terapia ihmiselle joka haluaa lopettaa kestää 2-3 vuotta, mutta tekstistäsi ei oikeastaan selvinnyt haluatko lopettaa. Ehkä siinä on liikaa hienoja juttuja vielä.
Mutta hyvä kun olet kognitiivisessa terapiassa, kaipa terapeuttisi on jotain lukenut myös seksiriippuvuudesta. Se on ihan omanlaisensa vyyhti ja monet käyvät (ainakin entisaikaan) vuosia ilman että seksiriippuvuuteen puututaan, jolloin se ei myöskään parane. Eivätkä kaikki haluakaan parantua, eivät ole siihen valmiita ainakaan tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sexpon vertaistukiryhmät seksiriippuvaisille. En tiedä voiko osallistua netitse, jos asut muualla kuin pk-seudulla.
Jos sulla ei ole lapsia, työtä, kumppania tai muuta elämää ylipäätään, niin niitä pitäisi hankkia. Siis et vain voi lopettaa addiktiivista seksiä, vaan sinun pitää saada jotain tekemistä.
Seksiriippuvaisuuteen keskittynyt terapia ihmiselle joka haluaa lopettaa kestää 2-3 vuotta, mutta tekstistäsi ei oikeastaan selvinnyt haluatko lopettaa. Ehkä siinä on liikaa hienoja juttuja vielä.
Mutta hyvä kun olet kognitiivisessa terapiassa, kaipa terapeuttisi on jotain lukenut myös seksiriippuvuudesta. Se on ihan omanlaisensa vyyhti ja monet käyvät (ainakin entisaikaan) vuosia ilman että seksiriippuvuuteen puututaan, jolloin se ei myöskään parane. Eivätkä kaikki haluakaan parantua, eivät ole siihen valmiita ainakaan tässä vaiheessa.
Tämän päätelmän tein mm otsikosta. "Miten elää seksiriippuvaisuuden kanssa."
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että kyse on ihan muusta kuin seksistä. Pakenet jotain traumojasi äärikokemuksiin. Jos kognitiivinen terapia ei toimi, kokeile toisenlaista suuntausta.
Seksiriippuvuudessa on aina kyse muusta kuin seksistä. Se on tunne-elämän sairaus, osalla on myös persoonallisuushäiriöitä eli aika vakavista jutuista kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Olen toistaiseksi kieltänyt itseltäni seurustelun ja irtoseksin, koska käytän tuota seksiä hoidon korvikkeena. Haen seksiä pakkomielteisesti, vaikken siitä enää edes nauti. Terapeuttini toi esille, että traumatisoituneena ihmisenä haen stimulointia peittääkseni kärsimyksen, kun oikeastaan itsensä kuntouttamiseksi olisi parempaa hakea rentoutumista (stimuloinnin vastakohta). Rentoutuminen mahdollistaa sen, että joudun ja pystyn kohtaamaan oman pahan olon ja pystyn alkaa purkamaan sitä. Kuulostaa siltä, että sinullakin on paljon asioita, joita juokset pakoon seksin avulla. Juoksetko itseäsi ja tarvitsevuuttasi pakoon, tai kenties sisäistä kärsivää ja yksinäistä lastasi? Suosittelisin sinulle tietoisen läsnäolon ja radikaalin hyväksymisen käsitteisiin tutustumista.
Ja muuten, erilaiset kriisijärjestöt saattavat paikkakunnastasi riippuen tarjota ilmaista seksuaalineuvontaa. Kannattaa googlailla. Suosittelisin myös aidosti joko puhumaan tästä edistyksen puutteestasi terapiassa ja sitten vaihtamaan terapeuttia, jos terapiasuhde ei ole sinulle toimiva. Jos sinulla on kolmen vuoden kuntoutusterapia, vuosikin on tarpeeksi merkittävä aika yrittää eri terapeutilla.
Seksuaalineuvonnasta ei ole mitään apua seksiriippuvuuteen eivätkä useimmat psykoterapeutitkaan osaa hoitaa seksiriippuvuutta. Kysehän ei tosiaan ole niinkään seksistä, vaan seksualisoituneista traumakokemuksista yms. aika monimutkaisista asioista. Seksuaalineuvojalla ei ole mitään työkaluja tähän ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan sama ongelma. Ratkaisuna oli lopulta se että lääkäri määräsi minulle masennuslääkkeitä joiden sivuvaikutuksena oli seksuaalisten halujen väheneminen. Tämän jälkeen pystyi taas keskittymään normaaliin elämään.
Tässä on yksinkertainen ja halpa keino, joka toimii, mutta onko ap siihen valmis. Veikkaanpa että ei ole. Pelkkä lääkitys ei paranna seksiriippuvuuden syitä, mutta voi edesauttaa terapian edistymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt sexpolla, kolmea eri terapeuttia siellä tavannut. Niistä ei ollut mitään hyötyä, ennemmin haittaa. En saanut sellaista apua mitä olisin tarvinnut, päinvastoin. Sen kautta menin eroamaan pitkästä liitosta, jonka ongelmia ei saatu ratkottua heidän(kään) tarjoamilla neuvoilla. Samaten tapailin yhtä sexpon kouluttamaa seksuaaliterapeuttia, hän meni rikkomaan minut lopullisesti, valehteli ja käytti hyväkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan sama ongelma. Ratkaisuna oli lopulta se että lääkäri määräsi minulle masennuslääkkeitä joiden sivuvaikutuksena oli seksuaalisten halujen väheneminen. Tämän jälkeen pystyi taas keskittymään normaaliin elämään.
Tässä on yksinkertainen ja halpa keino, joka toimii, mutta onko ap siihen valmis. Veikkaanpa että ei ole. Pelkkä lääkitys ei paranna seksiriippuvuuden syitä, mutta voi edesauttaa terapian edistymistä.
Yritin aiemmin saada lääkitystä tähän ongelmaani, mutta sitä ei minulle annettu. Sanottiin ettei se ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aivan minun elämältäni. Tosin olen vielä avioliitossa ja mies yrittää parhaansa mukaan tyydyttää tarpeeni mutta ei hän voi siinä onnistua.. mun halut ja tarpeet on niin loputtomat. Oon ihan ontto, en pysty ajattelemaan mitään muuta kun seuraavaa viikonloppua ja sitä, että pääsen taas etsimään uuden ihmisen jonka kanssa kokea uutta himoa ja naimaan kunnes en enää jaksa ja nukahdan. Mun mies tietää näistä menoistani, ei hän välitä kun tää avioliitto on jo käytännössä ohi. Elämä tuntuu tuskaisalta. En myöskään tiedä miten tästä pääsisi normaaliin elämään taas kiinni. Kaipa minunkin pitäisi johonkin hoitoon hakeutua.
Soita Sexpoon, eroaminen ja seksiriippuvuus on tosi huono yhdistelmä. Kannattaa soittaa! Pääset siellä heti asiantuntevaan terapiaan. Kannattaa käydä pitemmästäkin matkasta, jos vain suinkin mahdollista, koska tosiaan nuo normaalit psykoterapeutit eivät välttämättä tiedä juuri mitään seksiriippuvuudesta ja hoito ei siksi etene tai etenee hyvin hitaasti. Ero on siis aivan järkyttävän suuri, kun terapeutti tietää mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että kyse on ihan muusta kuin seksistä. Pakenet jotain traumojasi äärikokemuksiin. Jos kognitiivinen terapia ei toimi, kokeile toisenlaista suuntausta.
Seksiriippuvuudessa on aina kyse muusta kuin seksistä. Se on tunne-elämän sairaus, osalla on myös persoonallisuushäiriöitä eli aika vakavista jutuista kyse.
Persoonallisuushäiriötä minulla ei ole, eikä traumoja, tunne-elämän ongelmia mahdollisesti on, koska en oikein osaa psyykkistä itsesäätelyä. Enhän tässä jamassa muuten olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aivan minun elämältäni. Tosin olen vielä avioliitossa ja mies yrittää parhaansa mukaan tyydyttää tarpeeni mutta ei hän voi siinä onnistua.. mun halut ja tarpeet on niin loputtomat. Oon ihan ontto, en pysty ajattelemaan mitään muuta kun seuraavaa viikonloppua ja sitä, että pääsen taas etsimään uuden ihmisen jonka kanssa kokea uutta himoa ja naimaan kunnes en enää jaksa ja nukahdan. Mun mies tietää näistä menoistani, ei hän välitä kun tää avioliitto on jo käytännössä ohi. Elämä tuntuu tuskaisalta. En myöskään tiedä miten tästä pääsisi normaaliin elämään taas kiinni. Kaipa minunkin pitäisi johonkin hoitoon hakeutua.
Soita Sexpoon, eroaminen ja seksiriippuvuus on tosi huono yhdistelmä. Kannattaa soittaa! Pääset siellä heti asiantuntevaan terapiaan. Kannattaa käydä pitemmästäkin matkasta, jos vain suinkin mahdollista, koska tosiaan nuo normaalit psykoterapeutit eivät välttämättä tiedä juuri mitään seksiriippuvuudesta ja hoito ei siksi etene tai etenee hyvin hitaasti. Ero on siis aivan järkyttävän suuri, kun terapeutti tietää mistä on kyse.
Kuten jo sanoin, olen ollut heidän terapioissaan, niistä ei ollut mitään muuta kuin haittaa. Tuhosin monta hyvää asiaa elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Sexpon vertaistukiryhmät seksiriippuvaisille. En tiedä voiko osallistua netitse, jos asut muualla kuin pk-seudulla.
Jos sulla ei ole lapsia, työtä, kumppania tai muuta elämää ylipäätään, niin niitä pitäisi hankkia. Siis et vain voi lopettaa addiktiivista seksiä, vaan sinun pitää saada jotain tekemistä.
Seksiriippuvaisuuteen keskittynyt terapia ihmiselle joka haluaa lopettaa kestää 2-3 vuotta, mutta tekstistäsi ei oikeastaan selvinnyt haluatko lopettaa. Ehkä siinä on liikaa hienoja juttuja vielä.
Mutta hyvä kun olet kognitiivisessa terapiassa, kaipa terapeuttisi on jotain lukenut myös seksiriippuvuudesta. Se on ihan omanlaisensa vyyhti ja monet käyvät (ainakin entisaikaan) vuosia ilman että seksiriippuvuuteen puututaan, jolloin se ei myöskään parane. Eivätkä kaikki haluakaan parantua, eivät ole siihen valmiita ainakaan tässä vaiheessa.
Minulla on lapsia, hyvä työ ja useita kumppaneita. Harrastuksiakin löytyy, joskin näissä erojen ja tän riippuvuuden pyörteissä en ole pystynyt niihin keskittymään.
Suututtiin eli sytyttiin... autocorrect