Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko joskus kuulleet nimeänne mainittavan vaikka kukaan ei ole kutsunut? Sellainen kaukainen äänekäs kuiskaus?
04.09.2021 |
Tuli jostain mieleen, että minua on usein katsottu kieroon esimerkiksi töissä, jos olen ollut kuulevani nimeni,
Siis olen vain pysähtynyt, että: " Mitä, sanoitko jotain?" ja saanut hölmön katseen takaisin.
Usein tuo on kai tapahtunut kun olen ollut erityisen stressaantunut. Kesken päivän saatan kuulla vain selvällä äänellä (viimeksi oli ainakin naisääni) mutta jotenkin jostain syvyyksistä kuiskaten, että " Marika". Kuin kehoitus, että herää, tai keskity. Sellainen kutsuva ääni mutta lempeä ääni.
Mitä tämä on? Tätä tapahtuu siis ihan max kerran tai kaksi vuodessa, minusta se on aika hienoakin ja tuo jopa jonkinlaisen turvallisen fiiliksen. Tätä on toistunut siis jo vuosia.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Mites muut?
No ei todellakaan! Minä kyllä tiedän, mistä nämä kuiskailijat sun muut äänittelijät on tehty!
Ovat kiusaajia, jotka tuppautuvat " seinänaapureiksi" ja kuiskivat öisin omia kierouksiaan sinun korviisi.
Sairasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuolema joka juttelee. Joe Black elokuva alkoi juuri näin.
Joo, toisinaan noin tapahtuu. En ole suuremmin miettynyt miksi noin tapahtuu.
Päivikki, Päivikki...
Kuka muistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielikuvitukseni ja hermoni ovat ainakin toistaiseksi vielä hallinnassani. En siis kuule tällaisia ääniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran elämässäni olen kuullut jonkun sanovan nimeni, vaikka ketään ei näkynyt paikalla. Olin viisivuotias ja lähdössä ylittämään tietä yhtään taakseni katsomatta. Kun kuulin nimeni pysähdyin ja käännyin katsomaan, että kukahan se siellä on. Samassa ohitseni sujahti kovaa vauhtia kiitävä henkilöauto. (Ketään ei ollut lähistöllä, oli sellainen metsätaipale, olin menossa serkkujen luo ja aikeissa oikaista tien yli polulle).
Oma nimeni on sen verran yleinen, että sitä kutsutaan usein. Siksi olen ottanut sen mentaliteetin, että en "kuule" näitä nimihuutoja, ellei kutsuja ole ihan nenän edessä tai toista nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin tällöin. Se on aina lempeä naisääni ja sanoo nimeni.
Normaali kun kuulee nimeään usein niin väsyneenä saattaa herkästi aistia että joku kutsuisi, silloin oma pää ei vaan toimi enää terävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Se on hieman radiomainen. Pari kertaa olen kuullut, se tuntuu ihan hauskalta.
Vierailija kirjoitti:
Kerran elämässäni olen kuullut jonkun sanovan nimeni, vaikka ketään ei näkynyt paikalla. Olin viisivuotias ja lähdössä ylittämään tietä yhtään taakseni katsomatta. Kun kuulin nimeni pysähdyin ja käännyin katsomaan, että kukahan se siellä on. Samassa ohitseni sujahti kovaa vauhtia kiitävä henkilöauto. (Ketään ei ollut lähistöllä, oli sellainen metsätaipale, olin menossa serkkujen luo ja aikeissa oikaista tien yli polulle).
Suojelusenkeli.
ei tuossa ole mitään ihmeellistä, liittyy väysymykseen ja on melko tavallista. monet kuulevat myös esim. puhelimen tai ovikellon ääniä väsyneenä.
Kun olen ollut nukahtamassa niin silloin.
Ääniharhahan se on, mutta vaaraton.
Meillä mökillä. Olen satavarma että siellä kummittelee, talo on 1800-luvun lopulta.
Alue: Aihe vapaa
Mites muut?