mies loukkasi, pahasti.
vauva putosi aamulla sängystä. heräsin putoamiseen.
kun kerroin tästä miehelle, hään puuskahti vihaisesti "niimpä tietysti, sä tieyenkin vaan jätit sen sängylle leikkimään ja jatkoit ite unias", mikä ei siis ole tapaistani.
tuo lause loukkasi todella paljon. vahinkoja sattuu meille kaikille.
mies on ennenkin antanut ymmärtää mitä mieltä hän on äitiydestäni, tai kasvatustyylistäni, ei siis kovin positiivista mieltä.
on tuo nyt pyytänyt anteeksi ohimennen ja sanoi ettei syytä minua, mutta silti tunnen oloni loukkaantuneeksi.
olenko ihan tyhmä?
Kommentit (6)
purkaa stressiään sinuun. Keskity vauvaan ja itseesi ja unohda koko mies. Tämä on paras neuvo kaikille parisuhteessa eläville naisille.
vastaan palautetta omasta äitiydestä. Se ei ole pyhää ja muuttumatonta vaan asia, joka toisinaan myös vaatii muutosta, lapsen hyväksi.
Puolison tehtävä on osata antaa palaute asiasta, eikä tölviä. Ilmeisesti hänellä sanottavaa kuitenkin on.
Ai paras neuvo kaikille parisuhteessa oleville on keskittyä vauvaan ja itseen ja unohtaa koko mies.
Just just. Ja sitten ihmetellään, kun parisuhteessa molemmat osapuolet voi huonosti, pettää ja/tai jättää...
Kyllä paras neuvo kaikille parisuhteessa oleville on selvittää asiat puhumalla miehen kanssa, kuunnella ja tulla kuulluksi, osoittaa selkeästi, millaista käytöstä ei siedä tai ota vastaan ja toisaalta myös kääntää katse itseensä ja olla valmis ymmärtämään toista ja tekemään kompromisseja...Ja tietty keskittyä positiiviseen. Kun nalkuttamisen sijasta puhuu asiallisesti ja moittimisen sijasta muistaa kehua kaikesta hyvästä, saa itsekin helpommin positiivista huomiota.
Mikäli on hommassa asenteella "tyypillistä miestä haukkua naistaan" ei kyllä kovin hyvää miestä tai parisuhdetta saakaan. ja jos on parisuhteessa asenteella "voisin vaan unohtaa koko miehen" niin miksi olla suhteessa laisinkaan?
Tajuaa sitten sua paremmin, kun ittelle sattuu jotain haaveria lapsen kanssa.
miehet ei jaksa jauhaa samoja asioita yms. Eli jos miesten kanssa alkaa asioita selvittämään ja juttelemaan oikein kunnolla niin silloin ne vasta hermostuukin ja häipyy, etsii uuden. Kannattaa vaan hyväksyä et miehet ja naiset on erillaisia eikä olla niin riippuvainen miehen sanoista tai mielipiteestä. Musta asiassa ei sinänsä ole mitään selvitettävää. Mies sanoi mielipiteensä ja pyysi sitä sitten anteeksi joten se on sitä myöten käsitelty juttu. en usko et mies haluaa enää käsiteltyä juttua jauhaa, asiasta tulee vain riitä ja äidille pahempi mieli. JOten unohda koko juttu
Siis "syyllisti ilman perusteita"? Jos kerran mikään sen tapainenkaan ei ole tapaistasi kuin jäädä sänkyyn nukkumaan, vaikka vauva tarvitsee hoitoa ja huomiota, niin mistä miehesi tällaisia syytöksiä repäisee?
Ja niin MITÄ mieltä se mies sitten on kasvatustyylistäsi ja äitiydestäsi ja miksi? Miten hän on sen ilmaissut aiemmin? Mistä se mies siis sinua varsinaisesti syyttää tai on eri mieltä?
Sinuna keskustelisin vakavasti miehen kanssa ja tekisin selväksi, etten todellakaan siedä keneltäkään arvostelua ja negatiivisuutta äitiyttäni kohtaan. En varsinkaan ihmiseltä, jonka eniten maailmassa pitäisi äitiyttäni arvostaa ja tukea. Mikäli miehellä on perustellusti eri mielipide jostain toiminnastasi lapsen suhteen, on hänellä oikeus mielipiteensä asiallisesti ilmaista (onhan se teidän yhteinen lapsi) ja sinulla on velvollisuus miettiä hänen näkökantaansa ja tehdä komprommisseja, mutta haukkuminen ja perusteeton syyttäminen ovat ala-arvoista toimintaa.