Montako vuotta veikkaisit vielä eläväsi?
Itse veikkaan 43 vuotta, vaikka olen jo päälle viidenkymmenen. Minulla on syyni uskoa noin
Kommentit (48)
Joku 20v. En halua tulla vanhukseksi
30 vuotta vielä riittää, sitten lapset pärjäävät omillaan ja ehdin järjestellä suvun omaisuuden. Kenties näen lapsenlapsiakin.
Jos kemiateollsiiudessa työskentelyä voisi harrastella tulevaisuudessa ja keksiä uusia mielialalääkkeitä kyllä siinä ainakin miljoonia tienaisi. Koska ihmiset tarvitsee näitä ollakseen onnellisia.
No en montakaan.. nyt 50 ja ihme jos 10 vuotta vielä eläisin tai 5 vuottakin olis saavutus. Sairastelua riittää, aika käy vähiin.
Toivoisin eläväni vielä ainakin 50 vuotta. Mutta tällä hetkellä on 40% mahdollisuus että olen hengissä vielä viiden vuoden kuluttua. Lapset pieniä niin toivoisi heidän edes aikuiseksi kasvavan ennekuin kuolen.
Olen 57-vuotias ja oletan eläväni reilun kuukauden. Tämä on oma valintani; geenini päättäisivät kyllä toisin.
Veikkaan että kuolen 40 v nä. Olen nyt 29
Itsehän sen päättää, ei se ole arvoitus
60 vuotta, olen 33. Sukulaisensa ovat kuolleet yleensä 92-96 vuoden iässä.
Kuolen varmaan joskus 2550 luvulla kun tietoisuuteni sisältävään tietokoneeseen tulee häiriö ja muisti johon olen tallennettuna korruptoituu. Muuten eläisin varmaan jonnekin vuoteen 100 000.
Ainakin toiset 40 vuotta. Kaikki isovanhemmat eläneet yli 80v ja äiti ja isä porskuttavat täysissä sielun ja ruumiin voimissa 75-vuotiaina.
Elinaikalaskuri antaa aikaa 21v 2kk 8pvää,
toivottavasti ei tarvitse niin kauaa kärvistellä, olisin silloin 84 vuotias :(
Tuskin luultavasti vuottakaan. Olen henkisesti ja fyysisesti melko huonossa kunnossa enkä tunne enää oikein halua elää. Toivon ainakin, että en elä enää pitkään koska olen kyllästynyt elämääni sillä ei ole enää mitään miksi haluaisin elää ja mitä haluaisin kokea. Turha siis elää kun ei ole siihen mitään syytä.
En tiedä odotanko elämältä suuria about 75 ikävuoden jälkeen vaikka olisin miten terveenä pysynyt. Ei ehkä enää jaksa matkustella, seksihalut ehkä hiipunut. Nyt 58 eli 17 vuotta. Taaksepäin katsottuna sen verran aikaa mennyt hurauksessa. Peräseinä tavallaan häämöttää. Elämäni on toisaalta ollut niin hienoa, etten voisi valittaa vaikka kuolisin nyt. En koe jääneeni mistään paitsi elämässä. Hyvin on lykästänyt.
Paha mennä veikkaamaan kun tavallaan elämän päivien tarkka määrä ja lopulinen luku on annetu etukäteen ja minä en tietenkään tiedä sitä. Voisin tappaa itseni nopeasti tai hitaasti, mutta se ei olisi oikein kun ajattelen mikä sattuma on olla syntynyt näillä eväillä kuin suoraan kohdusta ulos paratiisin porteille.
Korkeintaan 20.