Uskallanko tavata kymmenien vuosien jälkeen ?
Lisäsin entisen sukunimen julkiseksi fb tietoihin jokin aika sitten ja sain tänään yllättävän viestin miespuoliselta tutulta, jota en ole nähnyt 30 vuoteen. Kertoi, että oli ollut ihastunut minuun silloin nuorena, kun samoissa kaveriporukoissa pyörittiin ja löydettyään minut facebookista haluaisi tavata ja muistella nuoruusvuosia. Kertoi olevansa sinkku nykyään ja yllättäen asuvansa samassa kaupungissakin. Pyysi että lähdettäisiin joku kerta istumaan iltaa, lupasin miettiä asiaa.
En ymmärrä miesten logiikkaa ja tunnepuolen jutuissa minulla on joku sokea piste varmaan, kun ei silloin kauan sitten käynyt mielessäkään , että hän olisi ollut minusta sillä tavalla kiinnostunut. Hän tietää kyllä, että olen naimisissa.
Uskallanko lähteä syömään tms vai onko miehet niin putkiaivoja, että ajattelevat automaattisesti, että olen suostuvainen tarjoamaan muutakin kuin hyvää ruokailuseuraa? Kiva olisi häntä tavata toisaalta
Kommentit (8)
No musta ei ainakaan olis kiva jos mun mies lähtis jonkun naisen kanssa yhtäkkiä syömään, varsinkin jos nainen olis enne sitä tunnustanut olleensa ihastunut.
Eli mietipä toisinpäin omallekohdalle. kannattaa jättää väliin.
Miten olet tähän asti selviytynyt elämästä, kun tällaisessa asiassa joudut konsultoimaan hulluja ja trolleja vauvapalstalla?
Vierailija kirjoitti:
Miten olet tähän asti selviytynyt elämästä, kun tällaisessa asiassa joudut konsultoimaan hulluja ja trolleja vauvapalstalla?
Heikosti on mennyt
Pyydä kahvilaan kahville, ei kai se haittaa? Voi olla hauskaakin.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä kahvilaan kahville, ei kai se haittaa? Voi olla hauskaakin.
Ei minustakaan, koitan olla mainitsematta päiväkahveja
Römpsä pesuun ja pyöreäksi. Elämät paskaksi, alapää ohjaa onneen.
En haluaisi tavata miestä joka pyytäisi kahville vaikka tietäisi, että olen naimisissa. Sanoisin olevani naimisissa, toivottaisin hyvää jatkoa.
Miehiltä jos saisin kommentteja myös