Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vitosluokkalaisen kaveriongelmat, apua!

Vierailija
27.08.2021 |

Ainoa lapsemme on 11-vuotias, eli meni tämä vuonna 5. luokalle.

Tytöllä, kutsutaan häntä vaikka Minnaksi, on joitakin kavereita, mutta ei ainoatakaan oikein hyvää ystävää. Koulussa löytyy seuraa, vapaalla vähän vähemmän. On muutama muu tyttö, jotka välillä pyytävät Minnaa kylään/pyöräilemään/jotka kysyvät, voiko meille tulla. Ne on kuitenkin vain ne muutamat, ja heilläkin on sitten omia, ilmeisesti läheisempiä kavereita, joiden kanssa ovat enemmän vapaalla.

Välillä Minna saattaa soittaa jollekin kaverille, jolloin kuulee, että tämä kaveri onkin joidenkin muiden kanssa. Kun Minna kysyy, voisiko hän tulla, useimmiten vastataan että joskus toisella kertaa tai että tekevät asiaa x eikä enempää porukkaa enää voi tulla.

Esimerkkejä: Kolme tai neljä kaverusta on menossa jonkun vanhemman tai vanhempien kyydillä johonkin ja kas kummaa, kyytiin ei sovi.

Yhdellä tytöllä on oma hevonen, jolla on paikka hieman kauempana. Sitä katsomaan oli päässyt kolme kaveria, neljättä ei kuulemma enää voinut ottaa mukaan "jotta hevonen ei stressaannu, koska se on aika herkkä". En tiedä hevosista paljoakaan, mutta joku hevosihminen voisi kertoa, kuulostaako tällainen perustelu ollenkaan uskottavalta, omasta mielestäni nimittäin ei.

Tai kaksi, tai kolme tyttöä on lähdössä jonkun vanhemman kyydillä syömään ja shoppailemaan, ja kun Minna kysyy mukaan pääsyä niin autoon ei mahdu, ja muutenkaan ei viitsitä kysyä kun iskä tai äiti ostaa kaikille ruuatkin.

Että tällaista. Koko ala-asteen olen koettanut järjestää Minnalle kavereita. Olen kutsunut lapsia meille, vanhempien kautta, tulevat ihan mielellään. Vielä viime vuonna koetin sopia vanhempien kanssa päiviä, jolloin joku lapsista tulisi meille tai Minna heille, että olisi ainakin 2-3 päivää, jolloin Minnalla olisi kaveri. Vähän aikaa tuo sujuikin, mutta sitten alkoi tulla perumisia. Ei jaksettu tulla niin usein, ei jaksettu olla saman kaverin kanssa samana päivänä joka viikko, ei voitu olla kuin muutama tunti, piti mennä harrastuksiin, piti olla kotona, piti tavata sukulaisia, läksyt kärsi jos kyläily kesti niin pitkään, piti lukea kokeeseen. Eli nuo kariutuivat aika pian.

Koetin ottaa yhteyttä vanhempiin, jos juttelisivat lastensa kanssa, koska joku syyhän tuolle on oltava.

Kouluun olen ollut yhteydessä tästä vapaa-ajan lähes kaverittomuudesta, mutta tuntuu että opet vain pyörittelee päätään. "Minnakin osaa olla välillä aika kärkäs", "Asia ei ole ihan niin yksioikoinen", ovat jo kuluneita vastauksia.

Ymmärrän, että en voi pakottaa ketään lapselleni kaveriksi, mutta vastaavassa tilanteessa kyllä tekisin kaikkeni että Minna viettäisi aikaa yksinäisemmän kanssa ja ystävystyisi tämän kanssa. Vaikea ymmärtää, miksi muut eivät tee näin.

Toiset vanhemmat kommentoi asiaa sanoen, että juttelevat lastensa kanssa. Vakuutellaan että kyllä Siru, Justiina ja Kiia voivat varmasti välillä olla Minnan kanssa, mutta kun ei voi kuulemma oikein pakottaakaan.

Mitä tässä enää vanhempana voi tehdä?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
27.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja piti vielä mainita, että kuitenkin nuo samat "Ei jaksa olla saman kaverin kanssa samana määrättynä päivänä"- ihmiset voivat olla vaikka joka päivä keskenään ja toistensa kanssa.

Ap

Vierailija
2/5 |
27.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaa. ei ole tietenkään kiva ettei ole kavereita. mutta luulisi tohon ikään mennessä edes jokusen jo onnistunut hankkimaan. pitäisikö lapsen ja äidin katsoa peiliin.

Mun piti tähän kirjoittaa vielä enemmänkin mutta en taida. oma lapsi on vitosella ja tuli ihan yks tuttu tyttö mieleen. Siellä vikaa löytyy niin tyttärestä kuin ehkä vielä enemmän äidistä. kumpikaan heistä ei vaan itse sitä älyä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
27.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti joku syy siihen nyt on, että Minnaa ei kutsuta mukaan.

Vanhemmille on myös oikeasti raskasta ottaa paljon niitä kavereita mukaan, itse otan mieluiten vaan yhden kerrallaan ja kaksi hätätapauksessa. Niiden lasten vahtiminen kun on oma hommansa, toki itselläni poikia joten en tiedä ovatko verrrattavissa mutta todellakaan kolme ei mene samassa kun kaksi tms. Lapsi itse haluaa mukaan just ne parhaat kaverit.

Tiedän kyllä miltä Minnasta tuntuu, kun itsekin olin yksinäinen mutta itse löysin kyllä myöhemmin hyviä ja läheisiä ystäviä eli ei peli ole mitenkään menetetty :)

Vierailija
4/5 |
27.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Häiritseekö se siis Minnaa kovasti myös, vai vanhempaa vain? Ehkä niiden kavereiden kanssa ei vaan luonnostaan synkaa kovin vahvasti, eikä Minna jaksa keinotekoisesti yrittää tehdä kaverisuhteista läheisempiä.

Tuossa iässä persoonallisuudet, kiinnostuksen kohteet ja harrastukset alkavat eriämään yksilöiden välillä niin paljon, että läheisen ystävyssuhteen muodostumiseen tarvitaan muutakin kuin paljon yhdessä vietettyä aikaa.

Yrittäisin siis ehkä etsiä Minnalle ystäviä jostain muualta, ehkä jonkin harrastuksen tai kiinnostuksen kautta, jos nykyisten kaverisuhteiden ylläpito tuntuu väkinäiseltä.

Vierailija
5/5 |
27.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joopa joo,

Onpa tositylsä provo.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kuusi