Aloitin opiskelut ja tsemppaan itseäni väkisin- nyt se muuttuu :).

Moi. Tajusin juuri, että viime kuukaudet olen yrittänyt olla sellainen ihminen, joka kelpaisi ja olisi pätevä ihminen työmarkkinoille. Tajusin myös, että vain aika voi näyttää sen, löydänkö työpaikan tai löytääkö työpaikka minut. Päätin siis olla murehtimatta enää mistään.
Ainut vaan, että nyt ongelmaksi on muodostunut jotkut opiskelukaverit, jotka heijastelevat minuun omia epävarmuuksiaan. Sen tietää jo nyt, että huomenaamulla saan koulun käytävällä taas halveksivia katseita joiltain, ja jos oikein hyvä tuuri käy, kevyttä kenttävittuilua pikkuasioista.
Yritän säilyttää malttini ja pitää mielessä sellaisen asian, että jos väittelee tyhmän kanssa, ei lopputulos voi ikinä olla hyvä.
Onneksi saa pitää maskia, että voi irvistää sen takana. Toivotan levottomia unia veemäisille opisklukavereilleni.
Itse nukun ihanaa unta, vailla huolta huomisesta. Opiskelu on matka - ei päämäärä.