Yksin elävälle naiselle iso vahtikoira
Sellainen hakusessa. Asun metsän keskellä pienessä talossa yksin avioeron myötä
Lapset käyvät viikonloppuisin luonani.
On tämä arki tuntunut yksinäiseltä, ja täällä metsän keskellä pelottavaltakin nyt kun pimeä aikakin lisääntyy.
Ajatuksiini on tullut jos koiran hankkisin yksinäisyyttäni/ pelkoani lieventämään.
Muutto pois täältä ei tule onnistumaan ei ole varaa muuttaa kun tästä talosta en sellaista hintaa saisi jolla voisin lähempää kaupunkia asunnon hommata
Ja talo on velaton niin asumiskulut pienet näin ollen mahdollista maksaa koirankin elatus.
Kokemusta on nuorempana lapsuuden kodissa oli molossikoiria ja 10 vuotta sitten meillä oli staffi.
Staffia ei enää koska haluan ison koiran.
Mutta mikä?
Pihapiiri aidattu korkealla aidalla ja toivoisin koiran olevan säänkestävä viihtyisi päivisin pihalla myös itekseen, ei mikään turhan haukkuja, kuljen paljon metsissä marjastus sienestys jutuissa ja muuten vaan koiran olisi hyvä pysyä vapaana irti näillä retkillä… ja niin perämetissä kuljen ettei siellä kyllä kun huonolla tuurilla joku vastahan
Haluisin uroksen tietysti tarvittis lapsiin tottua mutta tottuukin sitten että sillä tavalla
Näyttelyissä kävin staffin kanssa että sellaista voisin tulevankin koiran kanssa touhuta ja mitä mieleen tuleekaan pääjuttuja ei siis vaan pihalle yksin olevaa räkyttäjää vaan todelliseksi perheenjäseneksi mulle
Vinkkejä kokemuksia kiitos
Kommentit (85)
Pyreneittenkoira tai jokin muu laumanvartija. Pyrren turkki on helppohoitoinen ja on hirmuinen vahti, kotiväelle lempeä. Vahtivietti alkaa 2-3 vuoden iässä vasta.
Kun sinulla on koirista kokemusta, niin harkitse myös aikuista koiraa, joka vaihtaa kotia esimerkiksi liiallisen vahtimisen takia. Minulla on ollut useita sellaisia koiria, täällä metsässä on turvallista koirien kanssa, jotka oikeasti vahtivat.
Laumanvartijat ovat sikäli hyviä, ettei niitä tarvitse hirveästi aktivoida ja kouluttaa kuten palveluskoiria (joita mulla on ollut pääasiassa, rotikoita, saksanpaimenkoiria). Laumanvartijoille riittää lenkit ja pihan vahtiminen. Tai sitten joku aikuinen molossi, kun sinulla on niistä kokemusta, minulla ei.
Itse ottaisin ehkä dobermannin, mutta en tiedä viihtyvätkö yhtään kainalossa.
Saksanpaimen tai husky. Huskyt ovat kyllä todella kovia "puhumaan" tosin. :)
Ota kunnon terrieri, kyllä pitää loitolla ylimääräiset ja moni pelkää jopa, vaikka ovat ihania koiria. Haukkuu pois ylimääräiset.
Amerikan akita ei juuri hauku ja rakastaa ulkona olemista.
Vierailija kirjoitti:
Ota kunnon terrieri, kyllä pitää loitolla ylimääräiset ja moni pelkää jopa, vaikka ovat ihania koiria. Haukkuu pois ylimääräiset.
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi.
Vierailija kirjoitti:
Pyreneittenkoira tai jokin muu laumanvartija. Pyrren turkki on helppohoitoinen ja on hirmuinen vahti, kotiväelle lempeä. Vahtivietti alkaa 2-3 vuoden iässä vasta.
Kun sinulla on koirista kokemusta, niin harkitse myös aikuista koiraa, joka vaihtaa kotia esimerkiksi liiallisen vahtimisen takia. Minulla on ollut useita sellaisia koiria, täällä metsässä on turvallista koirien kanssa, jotka oikeasti vahtivat.
Laumanvartijat ovat sikäli hyviä, ettei niitä tarvitse hirveästi aktivoida ja kouluttaa kuten palveluskoiria (joita mulla on ollut pääasiassa, rotikoita, saksanpaimenkoiria). Laumanvartijoille riittää lenkit ja pihan vahtiminen. Tai sitten joku aikuinen molossi, kun sinulla on niistä kokemusta, minulla ei.
Korjaus, näyttäähän tuo pyrrekin kuuluvan molosseihin wikipedian mukaan ja rotikka. Joka tapauksessa nuo isot rodut ovat hyviä vahteja ja aika helppohoitoisia, rauhallisia, jos tiedät mitä teet ja saat koiran kunnioituksen. Se suojelee sinua ja kotia vaikka henkensä uhalla ja painoa on useamman koiran edestä. Tuo pyrrekin painoi 86 kg mikä mulle tuli aikuisena, uros.
Vierailija kirjoitti:
Ota kunnon terrieri, kyllä pitää loitolla ylimääräiset ja moni pelkää jopa, vaikka ovat ihania koiria. Haukkuu pois ylimääräiset.
Minulla on kaksi jackrussellia eikä niitä voi vahtikoiraksi sanoa. Metsän keskellä jahtaavat jäniksiä. Metsästysviettiä on enemmän kuin vahtiviettiä.
Vierailija kirjoitti:
Saksanpaimen tai husky. Huskyt ovat kyllä todella kovia "puhumaan" tosin. :)
Arktisilla koirilla ei juurikaan vahtiviettiä ole. Niitäkin on ollut minulla yli 30 vuoden koirauralla, siis aikuisina tulleita. Ystävällisiä ja aktiivisia koiria ja mukavia seuralaisia kyllä.
Saksanpaimen, poliisikoiranakin tunnettu...vahtii ja suojelee, mutta on myös todella perhekeskeinen ja todella perheenjäsen.
Suosittelen terapiaa! Elämänpelkosi ei koiralla poistu.
Huskyt rakastavat ulkonaoloa ja rakastavat ihmisiään, ovat todella puheliaita ja TO-DEL-LA fiksuja. Siis aivan pelottavan fiksuja, välillä tuntuu, kuin niiden sisällä asustaisi ihminen... Itsellä kolme huskya. Mutta sitten se vartiointipuoli...joo, äänekkäitä osaavat olla ja voimaa löytyy kuin pienestä kylästä, mutta eivät ole mielestäni kovinkaan pelottavia, joka yleensä kuuluu vahtikoiran ominaisuuksiin.. En tiedä mitä nuo minun ihmissudet tekisivät jos taloomme murtauduttaisiin, toivottaisivatko vieraan tervetulleeksi häntä heiluen vai aistisivatko ettei tyypillä ole puhtaat jauhot pussissa ja näyttäisivät tunkeutujalle kuka talossa määrää? En tiedä, nuo minun veijarit on ainakin yltiöystävällisiä veijareita. Mutta tositilanteen tullenhan sen vasta näkisi mikä reaktio olisi.
Minulla on ihan eri rotua oleva koira, mutta olen aina pitänyt dobermaneista.
Kiinnipitoaikana koiran on oltava aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Koira voi olla vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Kylmän talven myötä jäillä liikkuminen on nostanut suosiotaan. On muistettava, että koiran on oltava kytkettynä myös jäällä liikuttaessa.
Koirien kiinnipitoajan kunnioittaminen on tärkeää, jotta luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisajan aikana. Etenkin rajun talven jälkeen eläimet voivat olla heikossa kunnossa ja tarvitsevat rauhaa lepoon ja ruokailuun.
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/koirien-kiinnipitoaik…
Vierailija kirjoitti:
Ison koiran hiilidioksidipäästöt ovat valtavat. Oletko yhtään ajatellut asiaa ilmastonäkökulmasta?
Tällä aivopierulla voisi ajatella että mitä edes itse teen täällä maapallossa. Tai sinä, arvon turhan kommentoija.
T.ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt howawartia.
Hoffi on kaunis koira, mutta omien kokemuksieni mukaan turhan herkkä puremaan esim kärsivällisyys lasten kanssa ei välttämättä oo riittävää.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pyreneittenkoira tai jokin muu laumanvartija. Pyrren turkki on helppohoitoinen ja on hirmuinen vahti, kotiväelle lempeä. Vahtivietti alkaa 2-3 vuoden iässä vasta.
Kun sinulla on koirista kokemusta, niin harkitse myös aikuista koiraa, joka vaihtaa kotia esimerkiksi liiallisen vahtimisen takia. Minulla on ollut useita sellaisia koiria, täällä metsässä on turvallista koirien kanssa, jotka oikeasti vahtivat.
Laumanvartijat ovat sikäli hyviä, ettei niitä tarvitse hirveästi aktivoida ja kouluttaa kuten palveluskoiria (joita mulla on ollut pääasiassa, rotikoita, saksanpaimenkoiria). Laumanvartijoille riittää lenkit ja pihan vahtiminen. Tai sitten joku aikuinen molossi, kun sinulla on niistä kokemusta, minulla ei.
Kiitos viestistäsi! Laumanvartijoita olen miettinyt kyllä, mutta kokenut ongelmalliseksi sen ettei minulla ole tarjota rodun omaista työtä, turhautuuko sellainen sitten pelkkään seurakoiran virkaan. Varmaan olisi hyvä kasvattajilta suoraan kysellä asiaa millaisiin perheisiin soveltuisi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin ehkä dobermannin, mutta en tiedä viihtyvätkö yhtään kainalossa.
Liian aktiivisia ja turhan höselöitä omaan makuuni.
T.ap
Ison koiran hiilidioksidipäästöt ovat valtavat. Oletko yhtään ajatellut asiaa ilmastonäkökulmasta?