Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi johtua että isä ja kaikki veljensä ovat mielisairaita?
23.08.2021 |
Heidän lapsuudenperheessä oli 3 poikaa. Nämä "pojat" ovat nyt kaikki jo 60-70 vuotiaita. Heidän vanhempansa näkivät sota-ajan, voikohan olla että sotatraumoja purettu lapsiin tai muuten tunteita ei ole osattu käsitellä?
Isä on ollut aina äkkipikainen ja saa sekoraivareita ihan pienimmästäkin ja ihan selvinpäin. Huutoa ja uhkailua ollut aina. Valittaa miten on sekaista, että "kyllä hänen äitinsä pesi lattiat aikoinaan kotona joka päivä." Itse ei voi kuitenkaan siivota vaan vaimo on sitä varten.
Isän veli A on täydellisyyden tavoittelija ja on selvinnyt että kyseessä on myös melko äkkipikainen tapaus joka tykkää raivota, oli aikoinaan todella mustasukkainen exästään soitteli sen työpaikalle että onko se oikeasti siellä ja huusi tälle monesti ihan mielipuolena
Isän veli B on omasta mielestään paras, täydellinen, kaikkien pitää palvoa häntä, kulissit täytyy olla kunnossa vaikka väkisin, ainakin kolme kertaa ollut pöpilässä osastolla, en tiedä diagnooseja, syönyt jotain mielenterveys lääkkeitäkin jo vuosikymmenet.
Mitä tuossa perheessä on voinut lapsuudessa tapahtua että kaikki ovat enemmän tai vähemmän sekaisin? Ei tuo normaalia ole, että kaikki kolme kasvoi jollakin tavalla kieroon.
Kommentit (46)
Varmaan juuri noita sotatraumoja. Joko perheessä ollut kaikki rempallaan, mihin täydellisyyden tavoittelu voi viitata, tai sitten kaikki on yritetty pitää täydellisenä, ja se oppi on siirtynyt omaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluvatko vihreiden puoluehallitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Kuuluvatko vihreiden puoluehallitukseen?
Veit jalat suustani, heh.
Omassa suvussa samanlaista, ja on ainakin ollut alkoholismia ja sotatraumoja
Sodasta kotiutuneet miehet eivät saaneet terapiaa. Mentiin töihin ja jatkettiin elämää, rakennettiin asiat kuntoon. Väkisin monella nousi joskus traumat pintaan ja sitä purettiin vaimoon ja lapsiin eli niihin jotka olivat helpoiten saatavilla. Lapsuuden traumat, se miten vanhemmat kohdelleet, voi heijastua ihan omaan vanhuuteen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen polven sotainvaledeja. Sitä voi jokainen miettiä omalle kohdalleen millaisia vanhempia sieltä sodasta sinne kotiin palasi.
Taipumus joihinkin mielen sairauksiin periytyy ja sotatraumat varmasti edesauttavat sairauksien puhkeamista. Isäsi sukupuussa on todennäköisesti muitakin mielenvikaisia mutta eipä niitä muinoin tutkittu eikä asioista tiedetty. Ihmisiä pidettiin vaan hulluina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa suvussani myös mielisairautta. Äiti ja hänen neljä sisarustaan, kaikilla skitsofrenia.
Eiköhän kilahteleva paappa selitä kaiken.
Meillä isä pysyi aisoissa, koska äidillä oli kaikkialla saksipiiloja. Isoja kangassaksia, pieniä teräväkärkisiä kynsisaksia, kampaajan saksia, oksaleikkureita... Kuolinpesästä kertyi kauppakassillinen saksia. Niitä oli lipaston laatikoissa, lehtitelineessä, vessassa, kammarissa... Kilipää isä hillitsi itsensä tietäen, että äidin nyrkin sisällä oli aina terä. Vaikka ei sitä lapsena tajunnut.
Aikanaan ei voinut erotakaan. Eivätkä lapset ole kovin kehittyneitä: väkivalta äitiä kohtaan on lapselle yhtä haitallista kuin väkivalta lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuollaisetkin asiat ovat sairauksia ja periytyvät siinä kuin vaikka syöpäalttius tai sydänsairaudet (väheksymättä mitenkään sota-ajan vaikutusta)
Mielenterveysongelmat on monesti periytyviä.
Ne voi myös "tarttua". Jos esim kaksi lasta oireilee perheessä jo lapsesta alkaen, erittäin suurella todennäköisyydellä kolmaskin alkaa oireilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussani myös mielisairautta. Äiti ja hänen neljä sisarustaan, kaikilla skitsofrenia.
Pelottaako että sinäkin saat skitson tai että se periytyy lapsillesi (jos niitä on)?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kilahteleva paappa selitä kaiken.
Meillä isä pysyi aisoissa, koska äidillä oli kaikkialla saksipiiloja. Isoja kangassaksia, pieniä teräväkärkisiä kynsisaksia, kampaajan saksia, oksaleikkureita... Kuolinpesästä kertyi kauppakassillinen saksia. Niitä oli lipaston laatikoissa, lehtitelineessä, vessassa, kammarissa... Kilipää isä hillitsi itsensä tietäen, että äidin nyrkin sisällä oli aina terä. Vaikka ei sitä lapsena tajunnut.
Aikanaan ei voinut erotakaan. Eivätkä lapset ole kovin kehittyneitä: väkivalta äitiä kohtaan on lapselle yhtä haitallista kuin väkivalta lasta kohtaan.
Surullista, että hänen on pitänyt pelätä kotona ):
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen raivoava käytös on usein geeneissä+ opittua. Sen havaitsee esim siitä, kun kumppanini perheessä on ollut 8 lasta. Naiset ovat rauhallisia säyseitä, mutta viidestä miespuolisesta 3 on raivokohtauksia saavia ja ihan tyhjästä. Kaksi miestä taas rauhallisia.
Kaikki kasvaneet ehjässä perheessä.
Selvät merkit ovat yleensä jo vuosia näkyvissä. Sairastunuthan ei niitä tunnusta vaan sysää syyt viattomien niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussani myös mielisairautta. Äiti ja hänen neljä sisarustaan, kaikilla skitsofrenia.
Oliko äitisi äidillä tai isällä mt-ongelmia mistä nuo periytyi selkeästi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussani myös mielisairautta. Äiti ja hänen neljä sisarustaan, kaikilla skitsofrenia.
Pelottaako että sinäkin saat skitson tai että se periytyy lapsillesi (jos niitä on)?
Kyllä se on pelottanut aina, vaikuttanut paljon elämääni. Lapsia en halunnut juuri tämän takia. Olisin pelännyt että he sairastuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussani myös mielisairautta. Äiti ja hänen neljä sisarustaan, kaikilla skitsofrenia.
Oliko äitisi äidillä tai isällä mt-ongelmia mistä nuo periytyi selkeästi?
Kyllä, kuulemani mukaan " hulluja" on ollut äitini puolen suvussa vaikka kuinka monessa polvessa.
Itsekin omaan tyhjästä kilahtelevan isän, jolla ei yhtään hermoja tai kärsivällisyyttä. Alkoholia ei koskaan käyttänyt, mutta sai ja saa yhä raivokohtauksia ihan tyhjästä. Eipä siihen ihmeitä tarvittu, kun ukko alkoi pienille lapsille karjua hullunkatse silmissä. Esim. kun maitolasi kippasi. Isä on nyt pari vuotta päälle seitsemänkymmenen.
Nyt aikuisena ymmärrän toki, että isä ei soveltunut millään lailla perhe-elämään. Olisi ollut onnellisempi jossain erämaakämpässä kalastellen ja metsästellen. Onneksi nykyaikana on ihmisillä parempia mahdollisuuksia valita omannäköisensä elämä. Hyvin onnistui isäni pilamaan minun ja sisaruksieni elämän omalla valinnallaan.
Miten isoisä kohteli isoäitiä?