Tunnetko sairauden feikkaajaa?
Hämmästyin kun kerrostalon naapuri tuli eräänä päivänä vastaan. Hän on kipukroonikko, kulkee rollaattorilla. Useasti olen hänen kanssaan jutellut. Toisen käden pitäisi olla täysin pois pelistä jne. Nyt sitten kantoi ilman rollaa raskasta, pitkää pyykkikoria kaksin käsin portaissa pois pesutuvasta. Melkein jo heitin että miten se nyt noin. Olen vieläkin hämmästynyt kuinka raihnaista hän on esittänyt, mutta kun tarve tulee, niin kunto on näköjään parempi kuin minulla.
Tuttavani loukkasi työtapaturmassa niskaansa viitisen vuotta sitten. On sairaseläkkeellä, eikä suostu tekemään edes kotitöitä. Soittaa kuitenkin aktiivisesti bändissä rumpuja ja hänen kuntoutukseen on kuulunut mm rumputunteja. Mielestäni rumpujen soittaminen on todella fyysistä, eikä pitäisi soveltua niskavammaiselle. Sama henkilö pystyy myös pelaamaan päivittäin tietokoneella 12 tuntia. Muuten on mielestään työkyvytön ja aina tosi kipeä kun nähdään.
En ole kateellinen, enemmän ihmetyttää miksi ihmiset valehtelevat
Kommentit (5)
No voihan daa... Pitäskö pitää huoli omista asioista ja sairauksista? Kipujen määrä voi vaihdella ja myös sen mukaan mitä tekee.
Kyllä ottaa päähän, kun ite loukkasin itteni niin ihmiset, juuriki mm. naapurit tulee arvostelemaan, että mitä apuvälineitä saan käyttää ja kuinka kauan saa minulla olla jalka rikki ja kuvittelee, että kun toisena päivänä kävelen paremmin, niin toisena päivänä olen teeskennellyt käveleväni huonommin.
Kaikista huvittavin yksi mies, joka on taittanut varmaan vuoden kaikki matkansa semmosella invamopolla, vaikka pystyy kyllä sen päältä nousemaan ominavuin, eikä sisällä käytä esim. rollaattoria tuli komentelemaan, että kävelysauvat pois, kun olen jo monta viikkoa niitä käyttänyt. Siis vaivaani ei ollut tuolloin vielä edes tutkittu! Kiireellisenä päivystyksestä lähete magneettiin, ni aika viiden viikon päästä.
Minä sitten jos käytän keppejä tai pyörätuolia säästääkseni sitä jalkaani niin se on joku ongelma ja teeskentelyä. Minun mielestä ero hänen invamopoilullaan ja minun pyörätuoleilulllani ei ole sen kummempi kuin tervejalkaisilla tavan mopolla tai polkupyörällä liikkuminen. Polkupyöräilijä sentään käyttää omaa lihasvoimaansa.
Kyllä jokunen viikko sitten kun olin keppeistä luopumassa, jos oli sellainen päivä ollut, että enempi olin kävelly ilman keppejä, niin seuraavana päivänä en meinannu päästä muutaman metrin matkaa sisätiloissakaan, jos edeltävästi olin vaikka tunnin istunu.
Ole rohkea, ja heitä ensimmäinen kivi!
Tiedän. Lapsuudenystävä on kehittänyt itselleen 7 eri diagnoosia päästäkseen eläkkeelle. Nyt vähän yli nelikymppisenä vihdoin onnistui. Yksikään sairaus ei ole mitenkään "mitattavissa" esim. Labrakokeilla. Viisikymppinen miehensä myös kotona eläkkeellä. Joskus mietin miten kalliiksi tämä pariskunta tälle yhteiskunnalle todellisuudessa käy. Ystävä on entinen koulukiusattu ja ns. yliherkkä luonne niin työyhteisössä pärjääminen on ollut vaikeaa/mahdotonta, tämä varmaan suurin syy sairauksien keksimiseen. Istuu kotona, kokkaa, siivoaa, somettaa ja katsoo Netflixiä.
Tuttu on eläkkeellä epäonnistuneen ranneleikkauksen jälkeen. Kummasti pystyy hoitamaan vähän yli vuoden ikäistä lastenlasta joka päivä. Tekee myös lumityöt jne hommia, ei oo käsi yhtään kipeä.
Eka tapaus: Monet sairaudet on aaltomaisia ja toisina päivinä voi olla vaikea päästä sängystä ylös kun taas toisina voi olla lähes normaali. Et voi tietää onko naapurillasi jostain tällaisesta kyse.
Niskan loukkaantuminen taas voi johtaa esim. sentyyppisiin tasapainovaikeuksiin ja nopeaan väsymiseen, että työn tekeminen varsinkin pitempään on mahdotonta. Rumpujen soitto voi silti olla hyvää toimintaterapiaa.
Oleellista on, että ET VOI TIETÄÄ TAUSTOJA, JOTEN ÄLÄ TUOMITSE!