Mistä vinkkejä kasvatuspulmaan? (7v siivoaminen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on resurssiongelma eli tarvitaan yksi aikuinen lisää siivoamaan lapsen kanssa. Yhdessä. Koko ajan, ei vain käskyinä.

Ongelmana teillä on se, että tarvitaan perhetyöntekijää laittamaan arki kuntoon, kun vanhemmista ei siihen ole. Sen lisäksi olet keksinyt omanlaisiasi sääntöjä, joilla ei ole mitään tekemistä lasten ikätason kanssa. 7v:n tehtävänä ei ole siivota yksin, hän tekee sen yhdessä aikuisen kanssa. Sama pätee isompaan sisarukseen eli olet unohtanut, että yhdessätekeminen on laumalle tärkeää, ei käskytys.

Ja kaikki te, jotka nyt kerrotte, että kyllä meillä jo 3v siivoaa yksin, niin ihan se ja sama. Jos siivouksen haluaa olevan mielekästä tekemistä koko perheelle, niin siivotaan yhdessä.

Lapsen on opittava tekemään myös sellaisia asioita jotka eivät a) tunnu mielekkäiltä ja b) ole yhteisiä koko perheelle.

Miksi sinusta siivous on vain lapsille kuuluva asia? Jos koulussa valvotaa, että lapsi tekee tunnilla tehtäviä, niin kotonako hän on itseohjautuva eikä tarvitse aikuista. Ja jos perheessä jo käy perhetyöntekijä, niin siellä on isosti ongelmia joka tapauksessa, miksi niitä vastuita lapataan lapsille lisää ennen mahdollista huostaanottoa?

Ei ole. Minä siivoan muualla ja annan sanallisia ohjeita jos kuvallisten noudattaminen ei onnistu. En silti voi seistä vieressä talon ainoana aikuisena. Kannattaa perehtyä perhetyöntekijän työnkuvaan. Meillä ei ole edes lastensuojeluasiakkuutta, sillä tarvetta ei ole joten huostaanotto ei ole minkäänlainen uhka tai tarve. Arki pyörii oikein sujuvasti, poislukien edellä mainittu siivous johon perhetyöntekijälläkään ei ollut antaa kuin jo kokeiltuja vinkkejä.

Minun lapseni tuollaisessa tilanteessa ei saisi enää leikkiä. Istuisi keittiön pöydän ääressä kun toiset siivoaisivat ja sitten leikkisivät. Ei saisi kännykkää eikä tablettia eteensä. Älkää herrajumala hemmotelko sitä jääräpäätä antamalla vielä jonkun apu-aikuisen tulemaan mukaan juuri jääräpäätä auttamaan! Lapset ovat kuin koiranpennut: oppivat mitä saa milläkin työpanoksella: jos aina naputetaan siivouksesta mutta mitään jatkotoimia ei tule, miksi hän siivoaisi?? Kova kovaa vastaan: lempivaatteet aina muka ”pesussa”, lempilelut kellariin, ei ensimmäistäkään kaveria kylään, muut lapset mummolaan viikonlopuksi hemmoteltavaksi tai Lintsille, muille jäätelö jälkiruuaksi... keinot on monet kunhan opitte pitämään kiinni johdonmukaisuudesta. Älkää kasvattako hirviötä, kärsitte loppuelämänsä!!!!

Äitimummianoppi kirjoitti:

Minun lapseni tuollaisessa tilanteessa ei saisi enää leikkiä. Istuisi keittiön pöydän ääressä kun toiset siivoaisivat ja sitten leikkisivät. Ei saisi kännykkää eikä tablettia eteensä. Älkää herrajumala hemmotelko sitä jääräpäätä antamalla vielä jonkun apu-aikuisen tulemaan mukaan juuri jääräpäätä auttamaan! Lapset ovat kuin koiranpennut: oppivat mitä saa milläkin työpanoksella: jos aina naputetaan siivouksesta mutta mitään jatkotoimia ei tule, miksi hän siivoaisi?? Kova kovaa vastaan: lempivaatteet aina muka ”pesussa”, lempilelut kellariin, ei ensimmäistäkään kaveria kylään, muut lapset mummolaan viikonlopuksi hemmoteltavaksi tai Lintsille, muille jäätelö jälkiruuaksi... keinot on monet kunhan opitte pitämään kiinni johdonmukaisuudesta. Älkää kasvattako hirviötä, kärsitte loppuelämänsä!!!!

Jos ei uskalla asettaa oikeasti kova kovaa vastaan silloin, kun sitä tarvitaan, niin päätyy juuri siihen tilanteeseen, missä fyysisesti ja psyykkisesti ylivoimainen aikuinen ei pysty taivuttamaan 7-vuotiasta tahtoonsa edes yksinkertaisissa asioissa.

Kuka kertoisi näille vanhemmille, että ei lapsi mene rikki siitä, että sille pitää kuria?

Kova kovaa vastaan pienen lapsen kanssa.

Taattua av-kamaa.

Vierailija kirjoitti:

Kova kovaa vastaan pienen lapsen kanssa.

Taattua av-kamaa.

Olin sanoituskurssilla ja siellä kerrottiin, että kun halataan ja sanotaan "äiti näkee että sinun on paha olla" niin kaikki ongelmat ratkeavat. Lapsi on kuin enkeli sen jälkeen.

Meillä hieman vastaava tilanne juurikin ajankohtainen, joten kerron vähän siitä, jos vaikka jotain tästä toimisi teilläkin.

Meillä siis 7- ja 5-vuotiaat lapset yritetään vihkiä kotitöiden maailmaan. Aluksi päättävät jonkin lelun tai jutun jonka haluavat, ja sitten lelun hinta määrittää sen, miten monta tehtävää pitää tehdä (karkeasti: tehtävä=1€, mikä kyllä tulee jo kohta kalliiksi mulle, mutta täytyy fiksata systeemiä) Piirretään vieläpä lelusta kuva ja suoritettu tehtävä on jokin väritettävä symboli kuvan vieressä. Näin siis tehtävissä edistyminen on visuaalisesti konkreettista ja tekee hommasta ehkä mielekkäämpää.

Kun tehtävää tehdään, olen vieressä koko ajan neuvomassa ja autan, jos vaikka pitää laittaa jotain korkealle tms. On siis mulle tosi pitkäpiimäistä ja välillä niiiin hidasta, kun joka esineen kohdalla pitää ehkä pelleillä ja nuorempi ajautuu jatkuvasti leikkimään tai muuten vaan saan kehottaa häntä koko ajan jatkamaan hommia. Läsnäoloni on kuitenkin selvästi tarpeen, sillä muuten hommasta ei varsinkaan 5-vuotiaan kohdalla tule mitään. Ajattelen kuitenkin, että jossain vaiheessa hitaus maksaa itsensä takaisin, ja 7-vuotias onkin jo monessa hommassa täysin itsenäinen, aika reipas, ja ”vähän tykkääkin” jo kotitöistä.

Ehkä merkittävin käänne tapahtui siinä, kun pyykkitelinettä tyhjennettäessä pienempi kiukutteli ja vitkutteli koko ajan, mutta isompi tsemppasi, auttoi taittelemaan ja piti muutenkin hyvää meininkiä yllä. Palkitsin isomman siitä hyvästä ekstrapisteellä ja pienemmän kasvoilta oli luettavissa paitsi tunteiden kirjo, myös oivalluksien sarja. Sen jälkeen hommat on pienemmälläkin sujuneet paljon vähemmällä hanttiin panemisella, ja kerran olen hänellekin saanut antaa ”bonuspisteen” oikein reippaasta touhusta.

Kärsivällisyyttä, kannustusta ja konkretiaa, on siis vinkkini. Ja jotain olet ap kuitenkin jo tehnyt oikein, kun isompi toimii jo itsenäisesti. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan, mutta kehittyy kuitenkin! Tsemppiä!

Nuo mainitut toimimattomat keinot pohjautuvat osin sellaisiin toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitoihin, jotka eivät välttämättä vielä 7-vuotiaalla ole kehittyneet. 

Kaikki lapset eivät osaa ryhtyä tekemään varsinkaan itsestään epämiellyttäviä asioita ilman, että heidät ohjataan/asetetaan tekemiseen aikuisen toimesta. Tämä osaamattomuus voi muille näyttäytyä ns. niskurointina, laiskuutena tai mielen osoittamisena, mutta kyse ei ole välttämättä ainakaan pelkästään näistä. 

Kokeilisin muutaman kerran niin, että siivoan alusta loppuun yhdessä lapsen kanssa ja samalla varmistan että tälle jää mieleen, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Sitten asteittain omaa panosta pois aktiivisesta tekemisestä, voi porrastetusti vielä vähän valvoa,t jos tarpeen.