Minua on peloteltu niin paljon työttömyydellä ja olen erityisesti se mielessä hakenut opiskelemaan eri paikkoihin, vain tajutakseni, että en ollenkaan ole kiinnostunut koko alasta
En ole mitenkään lahjaton vaan minulla meni lukio mallikkaasti. Lukion jälkeen olen aloittanut useampia yliopistotutkintoja ajatuksena "tämä on järkevää" ja sitten tajuan, että en ikinä todellakaan halua työskennellä alalla vaikka töitä olisi.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meistä käy töissä ihan tilipäivän takia. En minäkään työstäni tykkää, mutta työttömyydestä tykkäsin vielä vähemmän.
Joo mutta kauheaa ajatella, että olen 22 ja aloittanut kolme eri yliopistotutkintoa, joista mikään ei tunnu omalta. Miksi tämänikäisenä hammasta purren jatkaisin kerta ei oikeasti kiinnosta? Työelämää on kuitenkin vaikka kuinka vielä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meistä käy töissä ihan tilipäivän takia. En minäkään työstäni tykkää, mutta työttömyydestä tykkäsin vielä vähemmän.
Joo mutta kauheaa ajatella, että olen 22 ja aloittanut kolme eri yliopistotutkintoa, joista mikään ei tunnu omalta. Miksi tämänikäisenä hammasta purren jatkaisin kerta ei oikeasti kiinnosta? Työelämää on kuitenkin vaikka kuinka vielä jäljellä.
Ja monet kaverini hakevat vuositolkulla unelma-aloilleen. Minä en jostain syystä ole edes uskaltanut hakea aloille, jotka minua kiinnostaisi, koska pelkään työttömyyttä.
No eihän tuossa ole mitään järkeä että opiskelee alaa jota suorastaan vihaa.
Tokihan joskus voi joku realiteetti tulla vastaan, esimerkiksi että ei vaikka paukut riitä just siihen mitä haluais. Silloin pitää miettiä että mikäs se ois semmonen jossa ny ei välittömästi pää leviä.
Se että opiskelee jotain alaa nii ei tietenkään kerro että mitenkä paljon se työpaikka on sen opiskeltujen asioiden kaltainen. Voi olla yllättävän vähäkin. Yleensä tällaisessa tilanteessa sitten ollaan sitä "Nooh, rahan takia". Että ei ny oikein naposta, mutta ei ny mikään välitön katastrofi
Vierailija kirjoitti:
No eihän tuossa ole mitään järkeä että opiskelee alaa jota suorastaan vihaa.
Tokihan joskus voi joku realiteetti tulla vastaan, esimerkiksi että ei vaikka paukut riitä just siihen mitä haluais. Silloin pitää miettiä että mikäs se ois semmonen jossa ny ei välittömästi pää leviä.
Se että opiskelee jotain alaa nii ei tietenkään kerro että mitenkä paljon se työpaikka on sen opiskeltujen asioiden kaltainen. Voi olla yllättävän vähäkin. Yleensä tällaisessa tilanteessa sitten ollaan sitä "Nooh, rahan takia". Että ei ny oikein naposta, mutta ei ny mikään välitön katastrofi
No ei kerrokaan, mutta opintojen alussa ollaan käsitelty työllisyyspuolia ja meillä on ollut vierailijoina vanhoja opiskelijoita erilaisista toimenkuvista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meistä käy töissä ihan tilipäivän takia. En minäkään työstäni tykkää, mutta työttömyydestä tykkäsin vielä vähemmän.
Joo mutta kauheaa ajatella, että olen 22 ja aloittanut kolme eri yliopistotutkintoa, joista mikään ei tunnu omalta. Miksi tämänikäisenä hammasta purren jatkaisin kerta ei oikeasti kiinnosta? Työelämää on kuitenkin vaikka kuinka vielä jäljellä.
Ja monet kaverini hakevat vuositolkulla unelma-aloilleen. Minä en jostain syystä ole edes uskaltanut hakea aloille, jotka minua kiinnostaisi, koska pelkään työttömyyttä.
Paremmin niitä töitä saa suoritetun kuin keskenjääneiden tutkintojen avulla. Eli opiskelemaan vaan sitä mikä kiinnostaa.
Aika moni meistä käy töissä ihan tilipäivän takia. En minäkään työstäni tykkää, mutta työttömyydestä tykkäsin vielä vähemmän.