Lue keskustelun säännöt.
80-luvun täystyöllisyys
09.08.2021 |
80-luvulla Suomessa oli täystyöllisyys. Minne ne työpaikat katosivat ja miten tähän on tultu, että viidennes kansasta pyörittelee peukaloitaan?
Kommentit (31)
Globalisaatio. Työtehtävät siirretään halvemman tuotannon ja palkkatason maihin. Teknologian kehittyminen ja automatisaatio vie työpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Globalisaatio. Työtehtävät siirretään halvemman tuotannon ja palkkatason maihin. Teknologian kehittyminen ja automatisaatio vie työpaikkoja.
Onko tämä hyvä vai huono asia?
Ei ollut täystyöllisyys. Ainakin minun tätini oli työttömänä.
Keinotekoinen itäkauppa, supertehoton julkinen sektori jota rahoitettiin velkarahalla. Pankkienkin toiminta aika tehotonta kassamimmeineen tai laskutuskonttoreineen, esim Tampereen Hervannassa oli Postipankin konttori ("kirjaamo") jossa olin satamäärin naisia naputtelemassa paperisia laskuja keskusjärjestelmään, kun nykyään sama homma hoituu asiakkaiden ja muutaman keskuskoneen toimesta.
Ei pidä paikkaansa.
Vain "hulluina" vuosina 1987-1989 oli täystyöllisyys ja työvoimasta pulaa, kun pankit antoivat valuuttaluottoja ja yrityksiä nousi kuin sieniä ssateella. Ja sitä kesti pari vuotta ja sen jälkeen kaikki romahti. Velat kolminkertaistuivat yhdessä yössä, korot 18% ja vakuuksien arvot laski. Ja kaikki oli vain petosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikat katosivat joko ulkomaille tai lakkasivat kokonaan olemasta. Esim. minun aiempaa ammattiani ei enää ole olemassa.
Vain jos oli alkoa tai mielenterveysongelmia oli lähinnä ainoat työttömät mitä tunsi ja oli täysin tuolloin erittäin halveksuttuja jos laiskuus oli sitten taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verot ja maksut olivat paljon pienemmät kaikessa
Digitalisointi, robotit. Yhä enemmän häviää työpaikkoja tulevaisuudessa, vaikka meille uskotellaan, että digitalisointi tuo lisää työtä. Miten muka? tarvitaan niitä robottien ohjaajia ja koodareita ym. Mutta ei loputtomasti. Joku vanhusten kotihoitokin korvataan sillä, että vanhuksella on tabletti, jonka kautta otetaan yhteyttä ja kysytään oletko ottanut lääkkeet. Näin tapahtuu jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut täystyöllisyys. Ainakin minun tätini oli työttömänä.
Juuri näin. Sain opiskelut päätökseen v. 1985 ja työpaikkaa oli todella vaikea saada ja hakijoita oli valtavasti.
Pääsin töihin -86 ja sitten olikin kysyntää v. 87 minua houkuteltiin useampaan yritykseen ja vaihdoin työpaikkaa ja sain kahden kuukauden ylimääräisen palkan, kun otin työn vastaan. Yritys meni konkurssiin 1991 ja tuli 90-luvun lama.
80-luvulla ei ollut täystyöllisyys. Työttömyysaste oli hiukka alle 6%. 90-luvun kama nosti työttömyyden hetkellisesti 16%iin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjois-Suomesta piti lähteä töiden perässä pääkaupunkiseudulle, kun töitä ei ollut. Muistan, kun omalla paikkakunnalla toimistotöihin vaadittiin merkonomin koulutus ja työkokemusta, pk-seudulla vastaavissa ilmoituksissa toiveena oli peruskoulun suorittaminen. Lähes kaikki tutut valui etelään lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Globalisaatio. Työtehtävät siirretään halvemman tuotannon ja palkkatason maihin. Teknologian kehittyminen ja automatisaatio vie työpaikkoja.
Vielä tätä enemmän se, että 80-luvulla elettiin maailmantaloudessa ennennäkemätöntä nousukautta. Nousun uskottiin jatkuvan ikuisesti. Kaikki yritykset uskoivat, että niillä menee jatkossakin lujaa, ja investoivat velkarahalla. Pankit suorastaan tyrkyttivät velkaa niin yrityksille kuin kuluttajille. Pörssikurssit nousivat ennätysvauhtia. Oletko kuullut termiä kasinotalous? Ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasinotalous
Jatkuvaan kasvuun siis uskottiin ja sen mukaisesti rekrytoitiin väkeä. Sama se oli julkisella sektorilla: Uskottiin verotulojen kasvuun ja sen mukaisesti säädettiin lakeja uusista julkisista palveluista ja jaettiin rahaa virastoille eri tehtäviin. Totta kai sinnekin tarvittiin henkilöstöä.
Ysärin alussa kupla puhkesi, ensin Yhdysvalloissa, ja sieltä alkoi korttitalon romahtaminen. Seurasi jäätävä lama ja massatyöttömyys.
Automatisaatio vie joitakin työpaikkoja, mutta toisaalta se voi vapauttaa työvoimaa tehtäviin, joita ei vielä ole automatisoitu. Työtähän on tekemättä ihan rajattomasti; ajattele vaikka, kuinka paljon työvoimaa tarvittaisiin vanhustenhoitoon. Ongelma on lähinnä siinä, että automaation takia säästyvät palkkakulut päätyvät niiden taskuihin, jotka mieluummin käyttävät rahat ihan muuhun kuin hoitopalveluiden järkkäämiseen jollekin tuntemattomalle mummolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut täystyöllisyys. Työttömyysaste oli hiukka alle 6%. 90-luvun kama nosti työttömyyden hetkellisesti 16%iin.
Kovaa kamaa, kun noin paljon nosti työttömyyttä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Globalisaatio. Työtehtävät siirretään halvemman tuotannon ja palkkatason maihin. Teknologian kehittyminen ja automatisaatio vie työpaikkoja.
Onko tämä hyvä vai huono asia?
Riippuu siitä, pidätkö tärkeänä, että keskituloinen saa ostettua 60-tuumaisen OLED-tv:n ilman tarvetta säästää etukäteen. Ts toiselle hyvä, toiselle huono. Kaikkein huonoimmin on käynyt niille halpatuotantomaan hikipajalaisille, olkoonkin että absoluuttinen köyhyys on vähentynyt (ojasta allikkoon!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut täystyöllisyys. Työttömyysaste oli hiukka alle 6%. 90-luvun kama nosti työttömyyden hetkellisesti 16%iin.
Kovaa kamaa, kun noin paljon nosti työttömyyttä :D
Niin oli. Siinä ei ole mitään naureskelemista.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut täystyöllisyys. Työttömyysaste oli hiukka alle 6%. 90-luvun kama nosti työttömyyden hetkellisesti 16%iin.
Kannattaa muistaa, että 80-luvulla työttömyysaste oli oikeasti työttömyysaste. Ei silloin ollut mitään työkkärin askartelukursseja, joiden kävijöitä ei lasketa työttömiksi.
Ei ollut, mutta työttömyysjaksot olivat lyhyitä ja kaikki uskoivat saavansa töitä, eivätkä muutaman viikon takia edes hakeneet korvauksia. Itekin elin säästöillä 2-6 viikon työttömyysjaksot ja sitten sain töitä. Työnvälityksen kautta sain paikkoja tiedoksi ja pääsin heti kun menin kysymään. Yleensä ne olivat lähetin sijaisuuksia tai helppoja toimistotöitä ennen kuin sain opiskelupaikan.
Vierailija kirjoitti:
Automatisaatio vie joitakin työpaikkoja, mutta toisaalta se voi vapauttaa työvoimaa tehtäviin, joita ei vielä ole automatisoitu. Työtähän on tekemättä ihan rajattomasti; ajattele vaikka, kuinka paljon työvoimaa tarvittaisiin vanhustenhoitoon. Ongelma on lähinnä siinä, että automaation takia säästyvät palkkakulut päätyvät niiden taskuihin, jotka mieluummin käyttävät rahat ihan muuhun kuin hoitopalveluiden järkkäämiseen jollekin tuntemattomalle mummolle.
Automaation työtehtäviä synnyttävä vaikutus ei ole selviö, varsinkaan tekoälyn kehittyessä. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista automatisoida JA taloudellisesti kannattavaa automatisoida, tullaan automatisoimaan/robotisoimaan. Niinpä kaikkein matalimman tuottavuuden hanttihommia tulee jatkossakin olemaan, ja toisaalta myös niitä töitä, missä ihmiskontakti on välttämätöntä ja/tai tuo mitattavaa lisäarvoa (myyntityö, "elämysteollisuus", osa terveydenhoidosta, mahdollisesti myös vanhustenhoito jne.). Toki automaation ja tekoälyn suunnittelijoita tarvitaan myös, joten sille puolelle syntyy täysin uusia korkeakoulutusta vaativia duuneja.
Siihen aikaan kaikki tuulimyllyn lämmittäjätkin sai töitä. Nykyään siihen pitää olla tutkinto, digiosaaminen, CV, työhistoriaa jne.